satakunnanyritystili-fi

Varaudu ajoissa – EU:n sähköinen arvonlisäverojärjestelmä (ViDA)

Thu, 26 Mar 2026 09:10:10 GMT

Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmä rajat ylittävässä kaupassa on lähivuosina siirtymässä kohti digiaikaa. Kyseessä on laaja EU:n uudistushanke VAT in the Digital Age (ViDA) , jonka tavoitteena on modernisoida ja digitalisoida arvonlisäverotusta.

Hankkeen kolme keskeisintä tavoitetta on:

Reaaliaikainen digitaalinen raportointi ja sähköinen laskutus: Tämä edellyttää reaaliaikaista raportointia rajat ylittävistä liiketoimista EU:n sisällä sähköisen laskutuksen pohjalta. Veroviranomaiset voivat tällä tavoin havaita veropetokset tehokkaammin.
Alustatalouden säännöt: Alustataloutta koskevia alv-sääntöjä päivitetään esim. majoituksen ja matkustajaliikenteen kaltaisilla aloilla. Alustojen on kerättävä ja tilitettävä alv käyttäjiensä puolesta, mikäli varsinainen palvelun tarjoaja ei sitä tee.
Yhtenäinen alv-rekisteröinti: ViDA yksinkertaistaa useissa EU-maissa toimivien yritysten arvonlisäverorekisteröintiä, vähentää eri rekisteröintien tarvetta ja mahdollistaa arvonlisäveron noudattamisen yhden portaalin kautta.

Muutokset toteutetaan vaiheittain, ja tärkeimmät uudistukset toteutetaan vuosien 2028–2035 aikana.

Heinäkuusta 2030 alkaen kaikkien EU:n sisäisten yritysten välisen myynnin laskutus tulee tapahtua sähköisesti. Laskutuksen tulee tapahtua sähköisesti yrityksen koosta riippumatta. Uudistus koskee sekä tavara- että palvelumyyntiä. Laskujen on oltava EU:n hyväksymässä muodossa, esim. Eurooppa-normin tai Peppol-sanomien muodossa.

Myyjän on laadittava lasku 10 päivän kuluessa tavaran toimittamisesta tai palvelun suorittamisesta. Lisäksi myyntitiedot on raportoitava verohallinnolle välittömästi. Ostolaskujen osalta raportointi on myös mahdollista, mutta Suomen osalta päätös pakollisuudesta tehdään myöhemmin.

Uudistukseen kannattaa alkaa valmistautumaan heti. On hyvä varmistaa, että yrityksellä on käytössä sähköinen laskutusjärjestelmä, joka tukee EU-standardia. Yrityksen sisäiset prosessit kannattaa kartoittaa, jotta varmistetaan, että laskutus ja raportointi onnistuvat vaaditun 10 päivän sisällä toimituksen tai palvelun toteutumisesta.

Hyvä ennakkosuunnittelu ja yhteistyö ohjelmistotoimittajien sekä tilitoimiston kanssa on avain onnistuneeseen muutokseen.

ViDA tulee vauhdittamaan verkkolaskutuksen käyttöönottoa entisestään. Sähköinen laskutus ei ole enää vain tehokkuustekijä, vaan tulee olemaan lakisääteinen velvoite yhä useammille yrityksille eri puolilla Eurooppaa.

Voit valmistautua tuleviin muutoksiin seuraamalla ViDA:n etenemistä ja varmistamalla, että yrityksesi hyödyntämät laskutusratkaisut ovat yhteensopivia uusien sääntöjen kanssa.

Lisätietoa löytyy täältä Verohallinnon sivuilta.

Artikkelin kirjoittaja:
Annika Ahonkivi
ohjelmistovastaava, talousasiantuntija, KLT
Satakunnan Yritystili Oy

***

Satakunnan Yritystili Oy on Satakunnan alueella toimiva auktorisoitu tilitoimisto, jonka omistaa Satakunnan Yrittäjät ry. Satakunnan Yritystili Oy palvelee asiakkaitaan kaikissa taloushallintoon liittyvissä kysymyksissä.

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yrityksen tärkeät luvut sekä palkkahallinnon vuodenvaihde 2026

Tue, 16 Dec 2025 09:08:37 GMT

Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia joihinkin yrittäjien ja yritysten tärkeisiin lukuihin sekä palkkahallintoon liittyen. Tästä artikkelistamme löydät yrityksen tärkeät luvut vuodelle 2026, jotka sinun kannattaa ottaa huomioon omassa yritystoiminnassasi. Lisäksi artikkelin lopussa kooste palkkahallinnon vuodenvaihteesta 2026.

Ladattavan pdf-tiedoston saat tästä linkistä: Yrityksen tärkeät luvut 2026

YRITYKSEN TÄRKEÄT LUVUT 2026

Sosiaalivakuutusmaksut 2026

Sairausvakuutusmaksut

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,91 %

Palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu: 1,10 %

Palkansaajan päivärahamaksu (palkka- ja työtulo väh. 17 255 €/v): 0,88 %

Yrittäjän päivärahamaksu (palkka ja työtulo väh. 17 255 €/v): 0,88 %

Työeläkemaksut

Sopimustyönantajan TyEL-perusmaksu* (sis. työntekijän osuuden): 24,85 %

* 2024 palkkasumma alle 2 455 000 €, ilman hoitokust. ja takaisinperintäosuutta

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu* (sis. työntekijän osuuden): 25,85 %

* ei tyel-sopimusta ja palkkasumma max. 10 272 €/6 kk

Työntekijän TyEL-maksu*: 7,30 %

* aiempi 53-62-vuotiaiden korotettu maksu poistuu, kaikilla sama prosentti jatkossa

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

Palkkasummasta, joka on enintään 2 509 500 €/v: 0,31 %
Palkkasumman osasta, joka ylittää 2 509 500 €/v: 1,23 %

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän maksu: 0,89 %
Osaomistajan maksu: 0,39 %

Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Muita työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Keskimääräinen työtapaturmavakuutusmaksu*: n. 0,70 %

Keskimääräinen ryhmähenkivakuutusmaksu*: n. 0,06 %

*Tarkat maksusummat vaihtelevat muun muassa palkkojen, toimialan ja työn sisältämän tapaturmariskin mukaan. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstäsi.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2026

Kotimaan kokopäiväraha (yli 10 h): 54,00 €

Kotimaan osapäiväraha (yli 6 h): 25,00 €

Ateriakorvaus: 13,50 €

Kilometrikorvaus: 0,55 €/km

Lisähenkilö: 0,04 €/km
Peräkärry: 0,09 €/km

>>Verohallinnon päätöksestä löydät tiedot kaikista verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2026.

Arvonlisäverokannat 2026

Yleinen verokanta: 25,50 %

Elintarvikkeet, ateria- ja ravintolapalvelut, eläinten rehut, vaipat, kuukautissuojat, inkotenssisuojat, lääkkeet, kirjat, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, pääsy kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin jne.: 13,50 %

Sanoma- ja aikakauslehdet, yleisradiotoiminta: 10,00 %

>>Verohallinnon tiedote alv-kantamuutoksesta 2026.

PALKKAHALLINNON VUODENVAIHDE 2026

Vuoden vaihtuessa palkanlaskennassa on jälleen ylläpidettävä tietoja, jotka on huomioitava ennen alkavan vuoden palkkojen laskemista, muun muassa:

verokorttien voimassaolo,
sosiaalivakuutusmaksujen prosentit,
luontoisetujen muutokset,
matkakustannusten korvaukset,
tulorekisteriin tulevia muutoksia, sekä
työelämää koskevia lainsäädäntömuutoksia.

>>Taloushallintoliiton kooste keskeisimmistä muutoksista 2026 ja linkkejä ohjeisiin.

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Mitä lahjoja yritys voi antaa verovapaasti? – Vältä sudenkuopat ja hyödynnä vähennykset

Wed, 26 Nov 2025 09:05:50 GMT

Yrityksen antamat lahjat ovat usein tehokas tapa muistaa henkilöstöä, vahvistaa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteita sekä lisätä yrityksen tunnettuutta, ja verovapaat yrityslahjat kiinnostavat erityisesti joulun alla.

Lahjojen verotus- ja kirjanpitokäytännöt herättävät kuitenkin vuodesta toiseen kysymyksiä, eikä ihme; samanoloinen lahja voi olla toisessa tilanteessa täysin verovapaa, toisessa taas saajan veronalaista palkkaa tai yritykselle osittain vähennyskelvotonta edustusmenoa.

Tässä artikkelissa kiteytetään kokonaisuus siitä, millaisia lahjoja yritys voi antaa henkilöstölle ja sidosryhmille niin, että myös vähennykset yrityksen verotuksessa ja kirjanpidossa menevät oikein.

Lahjat yritysmaailmassa – kolme pääkategoriaa

Lahjojen verokohtelu riippuu muun muassa lahjan luonteesta ja kohteesta, ja on tärkeää ymmärtää erilaisten lahjojen käsittely kirjanpidossa.

Yrityksen antamat lahjat jakautuvat kolmeen selkeään ryhmään:

Henkilöstölahjat
Työntekijöille annetut lahjat, kuten merkkipäivälahjat ja joululahjat sekä muut pienet muistamiset.
Mainoslahjat
Vähäarvoiset, massoille jaettavat logotuotteet ja muut markkinointimateriaalit.
Edustuslahjat
Yksilölliset ja arvokkaammat lahjat, jotka on tarkoitettu liikesuhteiden hoitoon.

Seuraavaksi käsitellään näitä lahjojen kolmea pääkategoriaa tarkemmin erikseen.

Henkilöstölahjat

Yrityksen henkilöstölle annettavat lahjat voidaan jakaa kahteen osaan: merkkipäivälahjoihin sekä muihin vähäisiin lahjoihin . Nämä lahjat voivat olla saajalleen verovapaita , kun ne ovat

tavanomaisia ,
kohtuullisen arvoisia ja
annetaan kollektiivisesti koko henkilöstölle tai henkilöstöryhmälle .

Lisäksi lahja ei saa olla rahaa eikä rahaan rinnastettava suoritus , kuten yleinen lahjakortti.

Lahjan tulee olla työnantajan valitsema. Työntekijän vapaasti valittavissa oleva esinelahja tai palvelu on rahaan rinnastettava suoritus. Työntekijän mahdollisuus valita lahja työnantajan etukäteen määrittelemistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan tee lahjasta veronalaista.

Muita keskeisiä rajoja henkilöstölle annettaville lahjoille käsitellään seuraavaksi tarkemmin merkkipäivälahjojen ja muiden lahjojen osalta.

Merkkipäivälahja

Merkkipäivälahjat voidaan jakaa kahteen osaan: työntekijän ja työnantajan merkkipäiviin.

Merkkipäivälahja voi olla esimerkiksi erilaiset tavarat, palvelut tai tietyn tavaran tai palvelun ostoon oikeuttava lahjakortti.
Merkkipäivällä tarkoitetaan tavanomaisia työntekijän ja työnantajan merkkipäiviä.
Työntekijän tavanomaisia merkkipäiviä ovat esimerkiksi 40-, 50-, ja 60- vuotissyntymäpäivät, sekä työntekijän vihkimispäivä, pitkäaikaiseen palvelukseen perustuva merkkipäivä (10 vuotta tai enemmän) ja eläkkeelle siirtyminen.
Työnantajan merkkipäiviä ovat yrityksen ikään liittyvät merkkipäivät (kymmen- ja satavuotismerkkipäivät).
Yrityksen on noudatettava lahjojen antamisessa selkeää käytäntöä, joka koskee kollektiivisesti koko henkilökuntaa.
Työntekijän merkkipäivän johdosta annetun lahjan kohtuullinen arvo on enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä .
Käsitellään lähtökohtaisesti verovapaana etuna edellytysten täyttyessä.
Jos osakeyhtiössä työskentelee ainoastaan yhtiön omistaja, yhtiö ei voi antaa omistajalleen verovapaata merkkipäivälahjaa.

Joululahjat ja muut lahjat

Työnantaja voi muistaa työntekijöitään merkkipäivälahjojen lisäksi myös muilla lahjoilla. Tällaisia lahjoja ovat esimerkiksi joululahjat, läksiäislahja, kesälahjat tai muut vähäiset huomionosoitukset.

Annettava koko henkilöstölle tasapuolisesti.
Itse lahjaan pätee osittain samat säännöt kuin merkkipäivälahjaan eli lahjoja voi olla esimerkiksi erilaiset tavarat, palvelut tai tietyn tavaran tai palvelun ostoon oikeuttava lahjakortti.
Verovapaa, jos sen arvo on enintään 100 € henkilöä kohden.
Jos työnantaja antaa työntekijöille joululahjoja sekä muita vähäisiä lahjoja vuodessa, näiden yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa henkilöä kohden vuoden aikana.

Verokohtelu henkilöstölahjoissa

Arvonlisäveroa ei saa vähentää henkilöstölahjoista – riippumatta niiden luonteesta.
Verovapaat lahjat eivät ole palkkaa, eikä niitä ilmoiteta tulorekisteriin.
Yritykselle tuloverotuksessa vähennyskelpoisia.

Mainos- ja sidosryhmälahjat

Asiakkaille ja muille sidosryhmille annettavat lahjat voivat olla mainoslahjoja tai edustuslahjoja . Näiden ero on verokäsittelyn kannalta ratkaiseva. Yhteistä mainoslahjoilla ja edustuslahjoilla on se, että niitä annetaan yrityksen ulkopuolisille tahoille kuten asiakkaille, toimittajille ja muille yhteistyökumppaneille.

Mainoslahjat

Mainoslahjat kohdistuvat esimerkiksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, messuvieraille, potentiaalisille asiakkaille.

Mainoslahjojen tulee olla:

arvoltaan vähäisiä,
laajalle joukolle jaettavia,
luonteeltaan markkinointia (ei yksilöllistä valintaa).

Tyypillisiä mainoslahjoja ovat esimerkiksi yrityksen nimellä varustetut kynät , paidat , muistivihkot , juomapullot , pipot , kangaskassit.

Lisäksi muita yrityksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisia lahjoja kuten kotitaloustavaroita ja koriste-esineitä voidaan pitää tavanomaisina mainoslahjoina. Alkoholituotteet eivät kuitenkaan Verohallinnon ohjeen mukaan ole tavanomaisia mainoslahjoja.

Mainoslahjan arvonlisäverollinen ostohinta saa olla enintään 50 € ja sen tulee olla laajalle yleisölle jaettu markkinointituote.

Verokohtelu mainoslahjoissa:

Mainoslahjan ALV:n saa vähentää , kunhan edellytykset täyttyvät.
Mainoslahjat ovat yritykselle tuloverotuksessa täysin vähennyskelpoisia .

Edustuslahjat

Jos lahja on yksilöllisesti valittu tai arvokkaampi kuin 50 € ja kohdistuu tiettyyn asiakkaaseen tai liikekumppaniin, se luetaan edustuslahjaksi. Myös asiakkaalle tai liikekumppanille lahjana annettavat alkoholituotteet katsotaan edustuslahjaksi.

Edustuslahjat ovat lahjoja, jotka annetaan yrityksen liiketoimintaa edistävissä tarkoituksissa, kuten asiakassuhteiden ylläpitämiseksi.

Esimerkkejä edustuslahjoista ovat viinipullo, kalliimpi lahjapakkaus, yksilöllisesti valittu tavara.

Verokohtelu edustuslahjoissa:

Yleensä saajalle verovapaa.
Yritykselle vain 50 % vähennyskelpoinen tuloverotuksessa.
Arvonlisäveroa ei koskaan saa vähentää.

Lahjakortit – yrityslahjojen hankala erityislaji

Lahjakortit ovat yrityksille käteviä, mutta niiden verokohtelu on tiukasti rajattu.

Saajalleen verovapaana voidaan antaa vain yksilöity, enintään 100 euron arvoinen lahjakortti. Tällainen lahjakortti:

on kohdistettu tiettyyn tuotteeseen, palveluun tai selkeään tuoteryhmään ,
ei vastaa rahaa eikä yleistä maksuvälinettä,
ei ole saajan vapaasti valittavissa kaikista liikkeen tuotteista.

Esimerkkejä sallituista lahjakorteista:

elokuvalippu
kampaamopalvelua koskeva lahjakortti
rajattu sarjalippu tai hierontalahjakortti.

Yleislahjakortti on aina palkkaa

Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa tuotetta liikkeestä tai verkkokaupasta, se on veronalaista palkkaa, riippumatta arvosta, sillä työntekijä päättää työnantajan sijaan, mitä hän hankkii lahjakortilla.

Lahjojen antamiseen liittyvä dokumentointi

Lahjat dokumentoidaan tosittein ja kirjataan kululajeittain (henkilöstö-, markkinointi-, edustusmenot). Dokumentoinnissa on siis syytä muistaa:

tosite,
lahjan arvo,
saaja tai kohderyhmä,
tarkoitus.

Erityisesti edustuslahjat on tärkeää erotella mainoslahjoista, sillä vähennysoikeudet eroavat merkittävästi.

Yhteenveto – milloin lahja on verovapaa ja milloin ei?

Verovapaa lahja:

Henkilöstölle annettava tavanomainen ja kohtuullinen lahja (ei rahaa).
Vähäarvoinen mainoslahja.

ALV-vähennys:

Henkilöstölahjat: ei saa vähentää.
Mainoslahjat: saa vähentää.
Edustuslahjat: ei saa vähentää.

Tuloverotuksessa:

Mainos- ja henkilöstölahjat ovat yleensä vähennyskelpoisia.
Edustuslahjat vain 50 %.

Käytännön vinkkejä yrittäjälle

Älä anna rahaa tai yleislahjakortteja , jos tavoitteena on verovapaus lahjan saajalle.
Pidä lahjat kohtuullisina ja varmistu, että ne annetaan tasapuolisesti.
Kirjaa kustannukset oikein : merkitse ostotositteelle lahjan saaja tai kohderyhmä.
Dokumentoi kaikki : verotarkastuksissa lahjat ovat usein tarkasteltava erä.

Lähteet:

Verohallinto: Henkilökuntaedut verotuksessa

Verohallinto: Oman käytön ja alivastikkeellisten luovutusten arvonlisäverotus

Verohallinto: Markkinointi- ja edustustilaisuudet arvonlisäverotuksessa

Verohallinto: Arvonlisäveron vähennysoikeudesta

Artikkelin kirjoittaja:
Marjut Wallin
asiakas- ja palveluvastaava, talousasiantuntija, KLT, BA
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Kirjanpito-pori-kirjanpito -sanakirja | Kirjanpidon termit porilaisittain selkokielellä

Wed, 26 Nov 2025 09:01:26 GMT

Kolumni: Kirjapitoo porilaisil (kirjanpidon termit porilaisittain selkokielellä)

Mää ole tällai paikallisen ammattilaisen usei miettiny, et kui kaikki asiat tarvii tehd ain nii vaikeiks. Niinko ny esimerkiks nää kirjapido termit. Et hyvä, ko täs itte pysyy kärryil, ni millai sit ne ketkä ei tämmöst työksee harrast. Hermoha siin voi men.

Ni sen takii mää meinasi ny muutama sana teil suomentaa, tai oikeestaa porilaistaa, et voitas ottaa jatkos iha rauha vetoi. Olkaa hyvät!

Hankintameno:

Tää o se lappu tai tarra, mikä killuu kii niis tavarois siäl kaupas, semmone mis o numeroit ja joskus euro -merkki peräs. Meil päi sitä kutsutaa iha ”hintalapuks”. Jos ollaa ostettu jotai laskul, ni sit tää o se numero, mikä o siin ”maksettavaa” kohdas. Joka tapaukses tän takii lompakko köyhtyy.

Hyödyke:

Hyödyke o se asia tai esine, mitä me o nii paljo haluttu tai tarvittu, et me o raaskittu siit sit men maksaa. Et jos joku kysyy sult, mikä tän hyödykkee hankintameno o, ni vastaat vaa se summa, mikä su tililt tai lompakost o lähteny, ku menit törsäilee.

Kirjausperuste:

Näit o esim. maksuperuste, laskuperuste tai suoriteperuste. Maksuperustee mukaa tulot ja menot laitetaa kirjapitoo sil kuukaudel, ko ne o maksettu ja laskuperustees ne laitetaa laskus oleva laskupäivä mukaa. Suoriteperustees ne laitetaa kirjanpitoo, ko tavara tai palvelu o saatu tai annettu. Tilinpäätös Suomes halutaa yleens, et se o suoriteperusteine. Se meinaa sitä, et kirjanpitäjäl pitäs vied tilinpäätöst varte kaikki laskut ja kuitit, mis tavara tai palvelu o saatu tai annettu enne sitä tilinpäätös päivää. Vaiks siis niist ei viel ois rahaa saatu tai maksettu, ni ne sit silti kuuluu sin päättyväl tilikaudel. Mää tiä, mut sillai se ny vaa menee tääl meil Suomes.

Käypä arvo:

Käypä arvo on se rahasumma, mitä todennäkösesti sais, ko myis jotai. Ei sillee mikää oma arvio, vaa semmone, mitä joku saattas siit sit oikeestikki maksaa. Et tätä arvioides kattellaa mihi hintaa vastaavii juttui menee yleisesti kaupaks Suomes. Ei ruvet mitää sooloilee.

Käyttöomaisuus:

Aineellisest käyttöomaisuudest puhutaa hienosti sillo, ko omistetaa jotai, mitä voi pidel käsil, niinko esim. autoi, koneit, rakennuksii tai muut semmost, mitä voi käyttää josai. Aineettomast käyttöomaisuudest ne sit taas puhuu sillo, ko meil o jotai ns. näkymätönt, niinko patenttei, tavaramerkkei, lisenssei tai vaiks tekijänoikeuksii. Sijotukset , niinko osakkeet ja joukkovelkakirjat, sit kans kuuluu tähä käyttöomaisuutee.

Luovutushinta:

Luovutushinta on se, mitä saat itel, ku myyt jotai toisel. Tää o yleens iha rahaa, mut voi se ol muutaki, niinko vaiks jotai, mitä sul o annettu vaihturiks. Mut ei kannat mitää tyhmää silti ottaa vastaa, mitä ei vaik ite yhtää tarvii.

Nettovarallisuus:

No tätä verokarhu tuijottaa, ko piru raamattuu ain, ko se laskee, mitä ja mis suhtees su tarvis sil ruvet maksaa. Esim. mis suhtees yksityisyrittäjä maksais ansio- ja pääomatuloveroo tai kui paljo osinkoo vois osakeyhtiöst nostaa vähil veroil. Tää menee sillai, et lasketaa yhtee, mitä sul o siel tasees (täst myöhemmi) noit näkymättömii ja näkyvii juttui, rahaa ja vaik tavaraa varastos ja sit vähennetää siit, mitä oot muil jääny velkaa.

Reskontra:

Reskontra o osa kirjanpitoo, mis pyörii yleens kaikki laskut. Myyntireskontras o myyntilaskut ja ostoreskontras ostolaskut. Ensi ne laskut menee (tai joku laittaa ne sin) reskontraa. Sit ko niit laskui puoli ja toisi maksellaa, ni ne merkataa siel reskontras maksetuks (tai kone merkkaa ne automaattisest). Sen avul sit nähdää onks kaikki laskut maksettu tai onks kaikist laskuist ite saatu rahat. Näitte reskontrien avul on sit helppo seurat, et ollaanks ite velkaa tai onks joku meil velkaa. Ja ei muuta, ko perintäkirjet menee, jos joku ei ol meil ajois laskujas maksanu!

Tase:

Kahdekertases kirjapidos käytetää tuloslaskelmaa ja taset. Tasees näkyy mitä omistetaa, mitä ollaa velkaa, kui paljo meil o rahaa ja pääomaa. Tätä useimmite sit kattelee rahottajat ja vaiks ostajat.

Tosite:

Tositteet o niit kaikkii papereit (nykyää kyl voi ol iha vaa ruuduilt ja näytöiltki katottavii), mitä saa joka paikast, ko ostaa jotai tai sit ne o niit, mitä annetaa kaikil, ko myydää jotai. Et sillai kansakielel iha kuittei, laskui, sopimuksii, todistuksii ja sen semmosii. Kirjanpitäjät rakastaa tositteit ja o ain kerjäämäs niit yrittäjilt. Et ei kannat heittää mitää pois, mis o firma nimi, lähettää vaa sil omal kirjapitäjäl, ni se tykkää. Sit se kirjanpitäjä kyl alkaa repii tukkaa pääst, jos niis tositteis o firma nime sijaa oma nimi tai o ostettu jotai iha pöllöö.

Tuloslaskelma:

Kahdekertases kirjapidos käytetää tuloslaskelmaa ja taset. Tuloslaskelmast nähdää kui paljo me ollaa myyty ja kui paljo me ollaa ostettu. On siel sit muitaki juttui, mitkä ei oo suoraa ostoi, niinko esim. poistot. Sit ko nää tulot ja menot vähennetää toisistaa, ni saadaa tietää ollaaks tehty voittoo vai tappioo ja kui paljo. Nii ja tietty sen perusteel sit osataa maksaa verokarhul oikei, ko se o tärkeet, ettei saad ongelmii.

Vaihto-omaisuus:

Tää o kyl iha mu oma lemppari. Sillo ko mää alal tuli neljä vuot sit, ni mää mieti, et mihi mää ole oikee tullu! Siin me istuttii työkaveri kans josai koulutukses ja mää kuunteli, ko se kouluttaja höpisi ja mieti, et emmää ymmär sanaakaa, mist puhutaa, et eihä täst tuu yhtää mitää. Aikani ko siin istui ja kuunteli just vaihto-omaisuudest, ni mää tajusi, et nehä puhuu niist tavaroist, mitä meil o siel varastos, niit mitä me myydää! Kyl mää ajatteli, et ei ol tottakaa, et näi vaikeesti täytyy kaikki sanoo, mut on kai vaihto-omaisuus ny hienompi, ko varasto. Kyl mää se ymmärrä.

No, tää oli ny vähä tämmöne räkä poskel heitetty juttu, mut toivottavasti täst oli teil hyötyy! Tällai syntyperäsen satakuntalaisen o, joskus kiva tälläki alal sanoo asiat sillai, ko ne o.

Kolumnin kirjoittaja:
Kaisa Rosnell
talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Arvonlisäveron ja muiden oma-aloitteisten verojen palautuksia koskevat valinnat poistuivat 19.8.2025

Wed, 27 Aug 2025 08:59:50 GMT

19.8.2025 lähtien et voi enää valita arvonlisäveron ja muiden oma-aloitteisten verojen palautuksen ajankohtaa tai palautusrajaa OmaVerossa.

Verohallinto maksaa palautukset jatkossa kaikille asiakkaille heti palautuksen käsittelyn jälkeen.

Tähän asti asiakkaat ovat voineet valita, että palautus jää Verohallinnolle odottamaan tulevia veroja tai seuraavaa yleistä eräpäivää. Asiakas on myös voinut asettaa palautettavalle määrälle alarajan.

Palautusvaihtoehdot poistuvat lakimuutoksen myötä. Marraskuussa 2025 on tulossa myös muita muutoksia yritys- ja yhteisöasiakkaiden verojen maksamiseen.

>>Lue täältä koko Verohallinnon tiedote: Arvonlisäveron ja muiden oma-aloitteisten verojen palautuksia koskevat valinnat poistuivat 19.8.2025

>>Lue täältä aiempi artikkelimme: Yritysasiakkaiden verojen maksaminen uudistuu vuoden 2025 lopussa

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yritysasiakkaiden verojen maksaminen uudistuu vuoden 2025 lopussa

Mon, 19 May 2025 05:57:55 GMT

Moni yrittäjä ja tilitoimiston edustaja on varmasti tuskaillut Verohallinnon toimintatapojen kanssa, jossa veroja maksetaan usealla eri viitenumerolla. Eri verolajeja ja palautuksia on kuitenkin kohdistettu Verohallinnon automatiikalla, kuitaten jopa ei vielä erääntyneitä ennakoita mieluummin kuin jo erääntyneitä maksueriä. Jos yhteisöllä on lisäksi veronpalautuksia, arvonlisäveroja, maksujärjestelyitä sekä ennakoita, niin maksuissa ajan tasalla pysyminen alkaa olla haastavaa ja aikaa vievää.

Tähän on nyt tulossa muutos marraskuussa 2025, sillä hallituksen esitys ( HE 39/2025 ) on eduskunnan käsiteltävänä ja toteutuessaan yritysasiakkaiden verojen maksaminen uudistuu. Uudistus selkeyttää yhteisöjen maksujen ja palausten käyttämistä veron suoritukseksi sekä vähentää hallinnollista taakkaa maksutilanteita selvitettäessä.

Miten toiminta muuttuisi?

Veronkantolain säännöksiä halutaan täsmentää niin, että osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksut kohdistettaisiin yhdellä viitenumerolla ko. verovelvollisen kaikkien verojen suorituksiksi, eräpäiväjärjestyksessä vanhimmasta uudempaan. Ehdotuksessa esitetään myös, että veron eräpäivänä suoritettu maksu käytetäisiin veron suoritukseksi ennen veronpalautusta.

Yleisen viitenumeron ohessa erillinen viitenumeronsa tulisi säilymään käytössä mm. perittäville (esimerkiksi maksujärjestelyssä, ulosotossa tai yrityssaneerauksessa oleville) erille ja varainsiirtoverolle, joka pitää tietyissä tilanteissa saada kuitattua heti maksetuksi. Käytännössä kuitenkin 90% yrityksen maksuista hoituisi jatkossa yhdellä viitenumerolla ja erillistä viitenumeroa käytettäisiin vain Verohallinnon niin ohjeistaessa.

Jatkossa OmaVerossa voisi seurata yrityksen verojen kokonaistilannetta sekä mihin tuleviin veroihin mahdollisia ennakkoon maksettuja maksuja tullaan käyttämään. Ennakoitavuutta lisää myös se, että yleisellä viitenumerolla maksetuilla erillä ei voi kuitata veroja, joista on tehty erillinen maksujärjestely tai jotka on jo siirretty ulosottoviranomaiselle. Näin nämä maksut on helppo pitää erillään jatkossa.

Mikäli veroja maksaa yleisellä viitenumerolla ennen eräpäivää tai enemmän kuin erääntyneiden verojen määrän, nämä jäävät odottamaan seuraavia erääntyviä eriä, jotka kuitataan suorituksesta. Näille maksuille ei jatkossa kerry hyvityskorkoa, vaan hyvityskorkoa saa vain veronpalautuksille. Käyttämättömät maksut ovat tulevaisuudessa nähtävillä OmaVerossa, jossa voi myös pyytää niiden palauttamista, milloin vain.

Veronpalautuksista ja OmaVeron muutoksista

Nykyisellään veronpalautuksia on voitu käyttää veron maksuksi sen eräpäivänä, vaikka asiakas olisikin maksanut ko. erän eräpäivänä. On huomattu, että palautuvan summan huomioiminen maksettavan veron määrässä on yrityksille hankalaa ja joskus jopa epäloogista. Näin ollen veronmaksu jää usein liikamaksuksi.

Jatkossa veron suoritukseksi kohdistetaan ensin ajallaan maksetut maksut ja vasta sitten käytetään veronpalautuksia. Näin veronpalautuksia tulee myös palautumaan asiakkaan tilille, odotusten mukaisesti, ellei yrityksellä ole erääntyneitä veroja, joiden kuittaaminen ohittaa palauttamispyynnön. Jos veroja maksetaan myöhässä, niin kertyneet kulut ja maksutilanteet pystyy tarkistamaan edelleen OmaVerosta.

Muutosten yhteydessä myös OmaVeroa uudistetaan ja verojen maksutilanteiden seurannan pitäisi tulla sivustolla selkeämmäksi. Huomaathan, että jatkossa Verohallinnolta saa yhteenvedon maksutilanteista vain sähköisesti.

Muistathan siis päivittää yrityksen taloushallinnon järjestelmiin verojen viitenumerot marraskuussa 2025, uuden yleisen viitenumeron löydät OmaVerosta.

Entäs elinkeinonharjoittajat?

Nykytapa erillisine viitteineen tulee esityksen mukaan jatkumaan edelleen henkilöasiakkailla, elinkeinon harjoittajilla sekä maa- ja metsätalouden harjoittajien toiminnassa. Sen sijaan muutokset veronpalautusten käyttämisestä verojen kuittaamiseen koskevat myös luonnollisia henkilöitä ja siten vähentävät mahdollisia epäselvyyksiä maksuihin liittyen ja parantavat palautusten käytön ennakoitavuutta.

Lisätietoa

Tietoa tulevista muutoksista löytyy täältä Verohallinnon sivuilta.

Artikkelin kirjoittaja:
Anna Sillanpää
talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Mitkä ovat lakisääteiset työaika-asiakirjat

Fri, 04 Apr 2025 08:56:13 GMT

Työaika-asiakirjat ovat erilaisia työaikakirjanpitoon liittyviä asiakirjoja, joita työaikalaki velvoittaa työnantajaa pitämään. Työaika-asiakirjoja ovat työajan tasoitussuunnitelma, työvuoroluettelo sekä työaikakirjanpito. Näiden lisäksi laissa on vielä vaihtelevan työajan sopimuksia koskevia vaatimuksia työvuorosuunnittelussa ja määräykset moottoriajoneuvon kuljettajan henkilökohtaisesta ajopäiväkirjasta. Työsuojeluviranomainen usein pyytää tarkastuksien yhteydessä jäljennöksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta, työvuoroluettelosta sekä työaikakirjanpidosta. Työaika-asiakirjoihin liittyy velvoitteita myös niiden säilyttämisajoista.

Työajan tasoittumissuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa työajan tasoittumisesta, kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi. Tämä tarkoittaa työaikajärjestelyä, jossa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittumisjakso voi olla myös tätä lyhyempi, esimerkiksi 26 viikkoa tai 6 kuukautta. Keskimääräisen työajan tasoittumisjakson pituudesta on usein määrätty työehtosopimuksissa. Työajan tasoittumissuunnitelmasta tulee ilmetä siis työntekijän kunkin viikon säännöllinen työaika ja se tulee laatia työajan tasoittumisjakson mittaiseksi.

Työvuoroluettelo on luettelo tai lista, josta tulee käydä ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä tauot. Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumissuunnitelman tulisi olla laadittu samalle ajalle, paitsi jos se on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi hankalaa. Työaikalain mukaan työvuoroluettelo tulee laatia vähintään viikon ajanjakson pituiseksi. Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle, luottamushenkilölle tai luottamusvaltuutetulle tulee antaa tilaisuus esittää siitä mielipiteensä, jos he sitä vaativat.

Työvuoroluettelo tulee antaa tai muuten saattaa työntekijän tietoon kirjallisesti vähintään viikkoa ennen luettelossa olevan ajanjakson alkamista. Kun työvuoroluettelo on annettu työntekijälle, sitä saa muuttaa vain painavasta syystä tai työntekijän suostumuksella. Jos säännöllinen työaika sijoittuu aina samalle ajalle, esimerkiksi maanantaista perjantaihin kello 8–16, saadaan työvuoroluettelo antaa toistaiseksi voimassa olevana. Joissakin tapauksissa liukuvan työajan ja joustotyöajan sopimukset korvaavat työvuoroluettelon. Työvuoroluettelot tulee säilyttää kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jota työvuoroluettelo koskee, jos ne eivät ilmene työaikakirjanpidosta. Esimerkiksi vuoden 2021 työvuoroluettelot tulee säilyttää vuoden 2023 päättymiseen saakka.

Työaikakirjanpidolla tarkoitetaan nimensä mukaisesti kirjanpitoa työntekijöittäin tehdyistä työtunneista sekä niistä maksetuista korvauksista. Siihen merkitään säännöllisen työajan tunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä maksetut korvaukset tai vaihtoehtoisesti kaikki työtunnit yhteensä ja erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä maksetut korotusosat. Käytännössä työaikakirjanpito sisältää työntekijöiden tuntilistat ja palkkalaskelmat. Työaikakirjanpito on säilytettävä työvuoroluettelon tavoin kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jota työaikakirjanpito koskee.

Työaikakirjanpito ja suurimmaksi osaksi työaika-asiakirjat on mahdollista hoitaa myös sähköisesti. Paperisten tuntilappujen täyttämisen sijaan työnantaja tai työntekijä voivat kirjata työtunnit sähköiseen järjestelmään, josta ne on helppo siirtää eteenpäin palkanlaskentaan. Näin kirjatut työtunnit ovat helposti saatavilla ja varmemmassa tallessa. Lisäksi useimmat sähköiset tuntien kirjausjärjestelmät toimivat mobiililla. Kannattaa siis ehdottomasti ottaa yhteyttä omaan tilitoimistoon tai palkka-asiantuntijaan, jos paperisten tuntilappujen tai Excel-listojen käsittely kyllästyttää.

Artikkelin kirjoittaja:
Minna-Mari Pohjanpalo
palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etsitkö ratkaisua työajanseurantaan?

Tutustu näihin selainpohjaisiin työajanseurantaratkaisuihin:

Procountor Aika

Mepco Tuntivelho

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Hyvityslasku tai virheellinen lasku, käsitteleminen kirjanpidossa

Fri, 14 Mar 2025 08:54:21 GMT

Hyvityslasku tarkoittaa aiemmin asiakkaalle lähetetyn laskun hyvittämistä osittain tai mitätöimistä kokonaan. Asiakkaan reklamoidessa saamastaan suoritteesta tai myyjän lähettäessä laskun virheellisesti tai virheellisin tiedoin, voidaan joutua laatimaan hyvityslasku, jolla palautetaan osa asiakkaan maksusuorituksesta tai perutaan aiemmin lähetetty lasku kokonaan.

Hyvityslaskun laatiminen ja käsitteleminen kirjanpidossa on tärkeää osata tehdä oikein, sillä myös hyvityslasku on tosite kirjanpitoa varten. Kirjanpidon tositteen tulee aina eritellä liiketapahtuman tiedot riittävän tarkasti, sillä kirjanpito perustuu tositteisiin (kuten laskuihin ja kuitteihin). Hyvityslaskulla tulee mainita, mitä aiemmin lähetettyä myyntilaskua hyvityslasku koskee.

Laskun hyvittämisessä otetaan huomioon, onko lasku jo maksettu vai vielä kokonaan maksamatta. Mikäli laskua ei ole maksettu, se voidaan hyvittää kokonaisuudessaan ja tarvittaessa laatia uusi myyntilasku oikeilla tiedoilla. Laskun ollessa kokonaan aiheeton, pelkkä hyvityslasku riittää. Jos virheellinen lasku on jo maksettu, tulee hyvityslaskun lisäksi palauttaa liikasuoritus asiakkaalle tai vaihtoehtoisesti kohdistaa liikasuoritus vähentämään asiakkaan seuraavan laskun loppusummaa.

Laskun mitätöinti

Mikäli toimitettu myyntilasku on kokonaan virheellinen tai jopa aiheeton, mutta asiakas ei ole sitä ehtinyt vielä maksaa, voidaan lasku mitätöidä toimittamalla asiakkaalle uusi lasku, joka kumoaa aiemmin lähetetyn. Käytännössä tämä tarkoittaa virheellisen laskun lähettämistä uudelleen, mutta negatiivisena. Jos alkuperäisellä myyntilaskulla on ollut alv käsittely, tulee se näkyä negatiivisena hyvityslaskulla. Tämän tositteen avulla virheellinen tai aiheeton lasku kumoutuu sekä myyjän että ostajan kirjanpidossa.

Osahyvitys

Reklamaatiotilanteessa tai kun osa laskusta on virheellinen, voidaan laatia myyntilaskua vastaan osahyvityslasku. Tällöin vain se osa alkuperäistä laskua hyvitetään, joka on ollut aiheeton. Esimerkiksi reklamoitaessa yhdestä tuotteesta, vain kyseisen tuotteen osalta hyvitetään alkuperäistä laskua ja palautetaan asiakkaalle tätä laadittua hyvityslaskua vastaava summa.

Arvonlisävero hyvityslaskulla

Arvonlisävero tulee huomioida myös hyvityslaskulla, mikäli se on käsitelty alkuperäiselläkin laskulla. Mikäli asiakkaan aiempaa maksusuoritusta hyvitetään asiakkaan seuraavaan ostolaskuun, suorituksessa ei huomioida arvonlisäveroa. Ainoastaan tuotteen tai palvelun hyvittämisen laskurivillä käsitellä arvonlisävero.

Virheellisen laskun ja reklamaation kohdalla tulee ottaa huomioon ajallinen kohdistaminen eli mille arvonlisäverokaudelle nämä liiketapahtumat kuuluvat. Arvonlisävero tulee ilmoittaa sille kuukaudelle, jolloin suorite on tapahtunut. Arvonlisäveroilmoitusta on korjattava, mikäli veron määrä (maksettava tai palautettava) ylittää 500 euroa.

Artikkelin kirjoittaja:
Kaisa Rosnell
talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

Procountor-käyttäjä, lue ohjelmiston ohjeet hyvityslaskuista:

Hyvityslasku (Ostot)

Hyvityslasku (Myynnit)

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yrityksen tärkeät luvut vuodelle 2025

Fri, 13 Dec 2024 08:52:57 GMT

Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia joihinkin yrittäjien ja yritysten tärkeisiin lukuihin. Tästä artikkelistamme löydät yrityksen tärkeät luvut vuodelle 2025, jotka sinun kannattaa ottaa huomioon omassa yritystoiminnassasi.

Ladattavan pdf-tiedoston saat tästä linkistä: Yrityksen tärkeät luvut 2025

YRITYKSEN TÄRKEÄT LUVUT 2025

Sosiaalivakuutusmaksut 2025

Sairausvakuutusmaksut

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,87 %

Palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu: 1,06 %

Palkansaajan päivärahamaksu (palkka- ja työtulo väh. 16 862 €/v): 0,85 %

Yrittäjän päivärahamaksu (palkka ja työtulo väh. 16 862 €/v): 0,84 %

Työeläkemaksut

Sopimustyönantajan TyEL-perusmaksu (sis. työntekijän osuuden): 25,28 %

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu (sis. työntekijän osuuden): 26,28 %

Työntekijän TyEL-maksut

Työntekijän osuus TyEL-maksusta, 17–52-vuotiaat: 7,15 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta, 53–62-vuotiaat: 8,65 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta, yli 63-vuotiaat: 7,15 %

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

Palkkasummasta, joka on enintään 2 455 500 €/v: 0,20 %
Palkkasumman osasta, joka ylittää 2 455 500 €/v: 0,80 %

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän maksu: 0,59 %
Osaomistajan maksu: 0,30 %

Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Muita työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Keskimääräinen työtapaturmavakuutusmaksu: n. 0,70 %

Keskimääräinen ryhmähenkivakuutusmaksu: n. 0,06 %

Tarkat maksusummat vaihtelevat muun muassa palkkojen, toimialan ja työn sisältämän tapaturmariskin mukaan. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstäsi.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2025

Kotimaan kokopäiväraha (yli 10 h): 53,00 €

Kotimaan osapäiväraha (yli 6 h): 24,00 €

Ateriakorvaus: 13,25 €

Kilometrikorvaus: 0,59 €/km

Lisähenkilö: 0,04 €/km
Peräkärry: 0,10 €/km

>>Verohallinnon päätöksestä löydät tiedot kaikista verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2025.

Arvonlisäverokannat 2025

Yleinen verokanta (myös mahdollisesti makeiset ja suklaa 1.6.2025 alkaen): 25,50 %

Sanoma- ja aikakauslehdet, yleisradiotoiminta: 10,00 %

Korot 2025

Peruskorko 1.1.-30.6.2025: 2,75 %

Yleinen viivästyskorko 1.1.-30.6.2025: 11,50 %

>>Taloushallintoliiton tietopankista löydät kattavan yrityksen muistilistan vuodelle 2025 , jossa on lisää tärkeitä linkkejä, prosentteja, päivämääriä, raja-arvoja ja muistutuksia.

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Satakunnan Yritystilille Hiilijalanjälki laskettu -merkki

Fri, 25 Oct 2024 08:50:30 GMT

Keskuskauppakamari on 28.6.2024 myöntänyt Satakunnan Yritystili Oy:lle Hiilijalanjälki laskettu -merkin , joka osoittaa organisaation aloittaneen ilmastotyön kansainvälisen GHG-protokollan avulla.

Merkin saamiseksi yrityksen on laskettava hiilijalanjälki sekä omasta toiminnasta (scope 1) että ostoenergiapäästöistä (scope 2).

Merkin saaminen liittyy Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan, johon Satakunnan Yritystili pääsi mukaan. Ilmasto-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa, jolloin alkoi myös päästöjen laskennat. Ilmasto-ohjelmaan osallistuvat organisaatiot saivat työkaluja hiilijalanjäljen laskentaan sekä opastusta aidosti vaikuttavien päästövähennystoimien tekemiseen.

Satakunnan Yritystilin laskennallinen hiilijalanjälki (scope 1 ja 2) oli 3,6 tCO2e vuonna 2023.

Hiilijalanjälki laskettu -merkki on Satakunnan Yritystilille vasta alkua päästövähennystavoitetyölle. Hiilijalanjälki laskettu -merkki asettaa lähtötason jatkotoimenpiteille ja tavoitteiden asettamiseksi.

>> Lue lisää Keskuskauppakamarin Hiilijalanjälki laskettu -merkistä

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Kirjanpitoaineiston arkistointi ja säilyttäminen

Tue, 22 Oct 2024 08:47:23 GMT

Kirjanpitolaki määrää ja Kirjanpitolautakunta (KILA) ohjaa menetelmäohjeessa kirjanpitoaineiston arkistoimisesta ja sen säilyttämisestä. Arkistoitava palkanlaskennan aineisto perustuu edellä mainittujen lisäksi mm. työlainsäädäntöön , verohallinnon ohjeisiin ja tietosuoja-asetukseen . On tärkeää muistaa, että kirjanpitoaineiston arkistointi ja säilyttäminen ovat yritykselle lakisääteinen velvollisuus.

Lakisääteinen vastuu kirjanpitoaineiston säilyttämisestä on aina kirjanpitovelvollisella eli yrityksen johdolla, vastuunalaisella päämiehellä, hallituksella tai muulla vastaavalla taholla, vaikka usein tilitoimisto hoitaakin arkistoinnin käytännössä. Arkistoidun materiaalin säilyttämisestä ja luovuttamisesta edelleen kirjanpitovelvolliselle sovitaan yleensä toimeksiantosopimuksella. Yrityksen toiminnan päättyessä rekisteriviranomaiselle on ilmoitettava se taho, joka kirjanpitoa säilyttää.

Kirjanpitoaineisto voidaan arkistoida paperisesti, tiedostoina, kirjanpitojärjestelmän tietokantaan tai näiden yhdistelmänä. Tärkeintä on, että kaikki vaadittu aineisto säilytetään ja se on luettavissa. Kirjanpitoaineistoa on säilytettävä suojatussa ympäristössä ja varmistettava, että aineistoon pääsee käsiksi vain ne henkilöt, joilla on oikeus tarkastella aineistoa. Mikäli kirjanpitoaineistoa säilytettään paperisesti, tulee tämä tehdä lukitussa tilassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Sähköisessä muodossa oleva kirjanpitoaineisto tulee säilyttää tietoturvallisesti ja käyttöoikeudet saa luovuttaa vain henkilöille, joilla on lainmukainen oikeus aineiston tarkasteluun. Sähköisessä muodossa oleva aineisto on hyvä varmuuskopioida ja tarkistaa varmuuskopion toimivuus aika ajoin.

Kirjanpidon arkistoiminen on tavallisesti tilikauden jälkeisten tapahtumien viimeinen vaihe. Kun tilikausi on saatu päätökseen ja tilinpäätös sekä tarvittavat asiakirjat- ja viranomaisilmoitukset on laadittu, on aika arkistoida päättyneen tilikauden aineisto. Kirjanpitoaineiston säilytysaika riippuu aineiston laadusta. Lähtökohtaisesti tositeaineisto tulee säilyttää 6 vuotta tilikauden päättymisestä ja pääkirjanpito 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Yhtiön hallintoon liittyvät pöytäkirjat tulee säilyttää jatkuvasti koko toiminnan ajan.

Alla esimerkkejä arkistoitavasta kirjanpitoaineistosta sekä niiden säilytysajoista.

6 vuotta säilytettävä aineisto

Tositeaineisto, kuten

tiliotteet, kassakirjat
myynti- ja ostolaskut
kuitit ym. tositteet
kirjanpidon täsmäytys- ja oikaisutositteet
tulovero- ja arvonlisäveroilmoitukset
työsopimukset, tunti-ilmoitukset, palkkalaskelmat, maksuluettelot, palkkatilastot, ay-maksut ja ulosottoa todentavat tositteet, kuukausittaiset tulorekisteri-ilmoitukset jne.
muu kirjanpitoaineisto, jolle ei ole laissa määritelty pidempää säilytysaikaa

10 vuotta säilytettävä aineisto

Pääkirjanpitoaineisto, kuten

tilinpäätös ja sen liitetiedot
toimintakertomus
päivä- ja pääkirjat
tase-erittelyt
tililuettelo sekä luettelo kirjanpidosta ja aineistoista, sekä palkkakirjanpitoaineisto, kuten
palkka/-tapahtumalista
palkanlaskennan tiliöintiyhteenveto kirjanpitoon
lomapalkkavelka- ja muut jaksotustositteet
palkkakortit kalenterivuosittain jne.

Lisäksi voidaan arkistoida esimerkiksi eri tahoilta saataviin tukiin liittyviä hakemuksia ja päätöksiä. Näiden arkistoinnissa on noudatettava tukipäätöksessä olevaa arkistointiaikaa.

Artikkelin kirjoittaja:
Kaisa Rosnell
talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yleinen arvonlisäverokanta nousee syyskuussa – mitä tulee ottaa huomioon

Mon, 26 Aug 2024 08:45:23 GMT

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.9.2024 lähtien 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Jotta pääsette soveltamaan uutta arvonlisäverokantaa heti syyskuun alusta oikealla tavalla, lue tämä ohjeistuksemme ja tutustu asiaan tarkemmin tiedotteessa esitetyistä linkeistä. On hyvä huomioida, että yleisen verokannan korotus ei kuitenkaan vaikuta niihin tavaroihin ja palveluihin, joihin sovelletaan alennettuja verokantoja (14 % ja 10 %), kuten esimerkiksi majoitus- ja liikuntapalveluihin.

Uuden verokannan voimaantuloperiaatteet

Ydinkysymys on, milloin tavaran tai palvelun myyntiin ryhdytään soveltamaan uutta verokantaa. Pääsääntö on suoriteperuste eli tavaran toimittamis- tai palvelun suorittamisajankohta. Kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan ostajalle viimeistään 31.8.2024, sovellettava verokanta on 24 %, vaikka lasku laadittaisiin tai ostaja maksaisi tavaran/palvelun myöhemmin syyskuun aikana. Toisin sanoen, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu 1.9.2024 tai sen jälkeen, myyntiin sovelletaan 25,5 %:n verokantaa.

Vastaus kysymykseen ei ole kuitenkaan näin yksiselitteinen . Esimerkiksi, jos asiakas maksaa elokuussa ennakkomaksun hänelle vasta syyskuussa toimitettavasta tavarasta tai suoritettavasta palvelusta, vero ennakkomaksusta menee 24 prosentin mukaan, vaikka tavara toimitetaan tai palvelu suoritetaan syyskuussa. Ennakkomaksujen osalta ratkaisevaa verokannan suhteen on siis ennakkomaksun kertyminen (vastaanottaminen). Myös jatkuvana suorituksena myytyjen tavaroiden ja palvelujen (esimerkiksi vuokrauspalvelu) sekä jatkuvaluonteisten palvelujen ajallisen kohdistuksen osalta on huomioonotettavia erityisseikkoja.

Arvonlisäverokannan muutos vaatii arvonlisäverolainsäädännön sisällön ja soveltamisen osaamista paitsi tilitoimistomme ammattilaisilta myös esimerkiksi yrityksessänne laskutusta, reskontria ja erilaisia järjestelmiä hoitavilta henkilöiltä.

Suosittelemme, että yrityksenne hinnoittelusta ja sopimuksista vastaavat sekä laskutusta ja kassajärjestelmiä sekä muita taloushallinnon asioita hoitavat henkilöt tutustuisivat alla olevien linkkien tietopakettien sisältöihin.

Tutustu Verohallinnon ohjeisiin:

>>Yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen

>>Yleinen arvonlisävero nousee syyskuussa – näin se vaikuttaa kuluttajiin ja yrityksiin

Tutustu Tilisanomat-lehden verkkoversion tietopaketteihin:

>>Arvonlisäveron yleinen verokanta nousee

>>Arvonlisäveron yleisen verokannan korotuksen voimaantuloperiaatteet

Tarkistuslista uudistuksen läpivientiin

Arvonlisäveroa käsitellään taloushallintojärjestelmien ohella monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi laskutus-, verkkokauppa- ja kassajärjestelmissä, toiminnanohjausjärjestelmissä sekä matkalaskujärjestelmissä. Uuden 25,5 prosentin arvonlisäverokannan lisäämisen ohella (ohjelmistosta riippuen) pitää päivittää esimerkiksi tuoterekisteriä, kirjanpidon tilejä, alv-statuksia tai matkalaskujen kululajeja.

Ohjelmistojen lisäksi pitää tarkastella esimerkiksi esitteitä, tarjouksia, sopimuksia, hinnastoja ja hintalappuja, erityisesti kun tuotteita tai palveluja myydään kuluttajille arvonlisäverollisin hinnoin.

Tutustu ja lataa muistilista (Word-dokumentti) arvonlisäverokantamuutoksen käytännön tehtävistä Taloushallintoliiton verkkosivuilta:

>>Muistilista arvonlisäverokannan noston toimenpiteistä

Procountor Taloushallinto -käyttäjä, huomioi ainakin nämä asiat Procountorissa

Uusi alv-kanta 25,5 % tuli käyttöön Procountoriin elokuun versiopäivityksessä 17.8. Tästä päivästä lähtien alv-kannan voi ottaa käyttöön ympäristön alv-asetuksia muokkaamalla, jolloin voit esim. laskuttaa uutta alv-prosenttia käyttäen.

Tärkeimmät huomiot liittyen arvonlisäveron muutoksiin Procountorissa:

Uusi alv-muutostyökalu mahdollistaa arvonlisäveroon liittyvien tietojen ja asetusten muokkaamisen massana. Muutostyökalu on käytettävissäsi 17.8. alkaen.
Yleisen alv-kannan vaihtaminen 24 prosentista 25,5 prosenttiin vaatii käyttäjiltä toimenpiteitä , eli esim. muutostyökalun käyttämistä. Näin muutokset tapahtuvat hallitusti ja joustavasti kunkin yhtiön itse päättämällä aikataululla. Ainoastaan käytettävien alv-prosenttien lista täydentyy 1.9. automaattisesti, mutta voit tehdä nämä muutokset myös jo aiemmin elokuussa.
Jos uutta alv-kantaa 25,5 % on tarve käyttää jo elokuussa (esim. laskuttaaksesi uudella prosentilla tai käsitelläksesi ostolaskuja, joissa on alv-prosentti 25,5 %), tulee alv-kanta ottaa käyttöön alv-oletuksista massatyökalun avulla tai manuaalisesti.
Yhtä yleispätevää aikataulua muutostyökalun käyttämiseen ei ole , vaan sopivin hetki riippuu yhtiön tarpeista. Asiakkaana voit arvioida itse, missä vaiheessa yhtiösi hyötyy eniten tietojen muuttamisesta massana. Voit esimerkiksi arvioida, onko suurin osa taloushallinnon aktiviteeteista, jossa tarvitaan vanhaa alv-kantaa 24 %, jo suoritettu. Muutostyökalua voi käyttää useita kertoja ja jokaisella käyttökerralla voi määrittää, mitä tietoja siinä kohtaa muutetaan. Työkalulla tehty muutos astuu voimaan kuluvasta päivästä, eikä sitä pysty peruuttamaan. Voit kuitenkin tarvittaessa yhä käyttää vanhaa alv-kantaa 24 % yksittäisten tietojen muokkaamiseen, vaikka massatyökalua olisi jo käytetty.

Yllä mainittuja muutoksia alv-oletuksiin voi tehdä Procountor-pääkäyttäjä tai muu vastaava käyttäjä riittävillä käyttöoikeuksilla . Olethan siis tarvittaessa yhteydessä pääkäyttäjääsi tai mahdolliseen kirjanpitäjääsi.

Voit tutustua aiheeseen lisää näiden Procountor-ohjekirjan linkkien avulla:

>>Arvonlisäveron muutos Procountorissa 2024

>>Alv-%-muutostyökalu

Hyvä asiakkaamme, hoidetaan yhdessä tämä asia kuntoon.

Tarvittaessa, olethan mahdollisimman pian yhteydessä kirjanpitäjäänne sopiaksenne käytännön asioiden työnjaosta sekä aikataulusta. Talousasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät täältä.

Artikkelin kirjoittaja:
Marjut Wallin
asiakas- ja palveluneuvoja, talousasiantuntija, KLT, BA
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Satakunnan Yritystili Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Timo Juusela

Mon, 08 Jul 2024 08:42:21 GMT

ASIAKASTIEDOTE SATAKUNNAN YRITYSTILI OY:N ASIAKKAILLE 8.7.2024

Satakunnan Yritystili Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Timo Juusela

Satakunnan Yritystilissä on ollut käynnissä toimitusjohtajan rekrytointi. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu KTM Timo Juusela . Hän aloittaa tehtävässään maanantaina 22.7.2024.

Timolla on vahva kokemus eri tehtävistä muun muassa tilintarkastusyhteisössä sekä tilitoimistossa. Ennen toimitusjohtajan tehtävään siirtymistä hän on toiminut yrittäjänä finanssiteknologian alalla.

– Tehtävässä houkutteli mahdollisuus jakaa omaa kokemustani ja osaamistani satakuntalaisten yritysten käyttöön. Pystyn yhteistyössä tulevan tiimini kanssa tukemaan ja auttamaan yrittäjiä monin eri tavoin. Satakunnan Yritystilissä on tehty hyvää työtä, ja näin on myös jatkossa, Timo Juusela kertoo.

Satakunnan Yritystili Oy on auktorisoitu, vakaa ja menestynyt tilitoimisto. Seuraamme tarkasti toimintaympäristön muutoksia ja kehitämme vastaisuudessakin toimintojamme ja prosessejamme asiakaslähtöisesti.

Satakunnan Yritystilin nykyinen toimitusjohtaja Miia Hietanen on tavoitettavissa heinäkuun loppuun asti. Elokuussa Miia siirtyy varmistamaan, että jatkossakin Suomesta löytyy osaavia taloushallintoalan tekijöitä, kun hän aloittaa taloushallinnon lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Yhteistyöterveisin

Satakunnan Yritystili Oy

Lisätietoja:

– Miia Hietanen | p. 050 3129306 | miia.hietanen(at)satakunnanyritystili.fi (31.7.2024 asti)

– Timo Juusela | p. 040 525 0660 | timo.juusela(at)satakunnanyritystili.fi (22.7.2024 alkaen)

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yhdistimme toimintomme Porin keskustaan – Noormarkun toimisto sulki ovensa kokonaan 30.5.2024

Fri, 31 May 2024 05:40:35 GMT

Yksi aikakausi on tullut päätökseensä; Noormarkun toimistomme sulki 30.5.2024 lopullisesti ovensa, yhdistyen Porin toimistomme kanssa Porin keskustaan. Jatkossa asiointi siis ainoastaan Porin toimistollamme, tervetuloa!

Porin toimisto sijaitsee Herttuantorilla 3. ja 4. kerrosten tiloissa osoitteessa Isolinnakatu 24, 28100 Pori.
Herttuantorilla on hissi, jonka myötä Porin toimistolle on lähes esteetön kulku.

Porin toimiston läheisyydestä löytyy niin maksuttomia kuin maksullisia pysäköintipaikkoja:
esimerkiksi aivan Herttuantorin läheisyydessä sijaitsevan Kauppakeskus IsoKarhun yhteydessä pysäköinti on maksuton 2 tunnin ajan pysäköintikiekolla, ja Herttuantorin takapihan yhteydessä on Porin kaupungin vyöhyke 3:n hinnaston mukaisia pysäköintipaikkoja niin parkkihallissa kuin pysäköintialueella.

Satakunnan Yritystilissä työskentelee 16 taloushallinnon asiantuntijaa. Toimintojen yhdistäminen yhteen toimipaikkaan vahvistaa toimintavarmuuttamme ja takaa asiakkaillemme entistä paremman palvelun, kun esimerkiksi sijaistamiset helpottuvat.

Asiakkaidemme asiointi toimistoilla on koko ajan vähentynyt, sillä suurin osa asiakkaistamme on jo halunnut siirtyä täysin sähköisten palvelujen pariin.

Vaikka palvelut sähköistyvät, asiakkaamme ovat tervetulleita jatkossakin tapaamaan kirjanpitäjäänsä tai palkka-asiantuntijaansa Porin toimistollemme.

Porin toimiston normaalien arkipäivien aukioloajat ovat seuraavat:
ma–to | klo 8–16
pe | suljettu

Tarvittaessa talous- ja palkka-asiantuntijoidemme kanssa on kuitenkin mahdollista erikseen sopia tapaamisia myös perjantaisin.

Paperisia palkka- ja kirjanpito- yms. aineistoja voi halutessaan jättää toimistollemme lukittuun postilaatikkoon. Postilaatikko sijaitsee sisällä Herttuantorin kauppakäytävässä, Isolinnankadun puolella olevien ulko-ovien läheisyydessä olevassa hissiaulassa, hissiä vastapäätä olevassa seinässä. Herttuantorin ovista pääsee sisään arkisin maanantaista perjantaihin klo 7:30–18:15 ja lauantaisin klo 8:00–15:30.

Mukavaa kesää, ja tervetuloa Porin toimistollemme!

Kaikki yhteystietomme löydät täältä.

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Matkalasku ja työmatkakustannusten korvaukset

Wed, 13 Mar 2024 08:38:31 GMT

Työnantajan on mahdollista maksaa palkansaajalle tietyissä tilanteissa ja tiettyjen kriteereiden täyttyessä verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka ovat aiheutuneet palkansaajan työmatkasta. Näitä ovat matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaukset. Palkansaajan matkaa kotoa hänen varsinaiselle työpaikalleen ei kuitenkaan pidetä työmatkana. Yksinkertaisuudessaan työmatkalla tarkoitetaan tilapäistä matkaa, jonka palkansaaja tekee työtehtäviensä vuoksi.

Korvausten maksamisen yhtenä edellytyksenä on se, että palkansaajalla on esittää työmatkasta aiheutuneista kustannuksista selvitys, eli toisin sanoen matkalasku . Ilman asianmukaista matkalaskua korvauksia ei voida palkansaajalle verovapaasti maksaa. Matkalaskun vaatimuksesta on säädetty ennakkoperintäasetuksessa. Tärkeää on huomata myös se, että verovapaat kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset tulee ilmoittaa tulorekisteriin maksukuukautta seuraavan kuukauden viidenteen päivään mennessä.

Verohallinnon syventävästä ohjeesta Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa löytyvät ne asiat, jotka matkalaskusta on löydyttävä. Matkalaskusta tulee ensinnäkin käydä ilmi matkan tarkoitus sekä kohde osoitetietoineen. Tarvittaessa myös matkareitti tulee merkitä. Lisäksi matkalaskuun tulee merkitä työmatkan alkamis- ja päättymisajankohdat päivämäärineen ja kellonaikoineen sekä tieto matkustamistavasta (eli matkaan käytetty kulkuneuvo). Näiden lisäksi niihin matkalaskuihin, joissa työmatka suuntautuu ulkomaille, merkitään maa tai alue, jossa matkavuorokausi on päättynyt. On myös hyvä huomioida se, että jos palkansaaja on tehnyt työmatkan omalla autollaan, matkalaskuun on merkittävä selvitys ajetusta kilometrimäärästä sekä kilometrikorvauksen yksikköhinta.

Matkalaskun liitteeksi tulee laittaa kaikki työmatkaan liittyvät tositteet tai näiden puuttuessa allekirjoitettu selvitys kustannuksista. Mukaan liitettäviä tositteita ovat esimerkiksi mahdollinen hotellilasku, junaliput ja pysäköintimaksut. Matkalasku on mahdollista tehdä myös sähköisesti ja siinä voidaan hyödyntää sähköistä allekirjoitusta. Matkalaskun laatimiseen löytyy monia erilasia sovelluksia ja niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tarvittaessa apua ja neuvoa voi pyytää omalta palkka-asiantuntijaltaan. Erityistä muotovaatimusta matkalaskulle ei siis ole, mutta sen tulee sisältää edellä mainitut tiedot.

>>Katso myös Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2024

Artikkelin kirjoittaja:
Minna-Mari Pohjanpalo
palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Työnantajan tarjoamat verovapaat liikunta- ja kulttuuriedut

Wed, 13 Mar 2024 08:36:34 GMT

Työnantajat voivat verovapaasti tarjota työntekijöilleen erilaisia henkilökuntaetuja, joista tässä artikkelissa käsittelyssä ovat omaehtoiset liikunta- ja kulttuuriedut.

Omaehtoisessa liikunta- ja kulttuuritoiminnassa on kuitenkin tiettyjä edellytyksiä, jotta etu voi olla verovapaa. Verovapauden edellytyksenä on, että etu on samanlaisena kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Verovapauden edellytykseksi riittää, että kaikki halukkaat saavat omaehtoiset liikunta- ja kulttuuriedut. Vaikka osa työntekijöistä jättäisi edun käyttämättä, on etu silti sen käyttäjille verovapaa.

>> Tutustu Verohallinnon ohjeeseen: Henkilökuntaedut verotuksessa

Etu on henkilökohtainen, joten lipussa tai maksutiedoissa tulee näkyä edun käyttäjä. Verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa. Laissa ei ole määritelty rajoja sille, miten 400 euron etu jakautuu liikunta- ja kulttuuripalvelujen kesken. Työnantaja voi itse valita, miten kokonaismäärä jaetaan palvelujen kesken.

Työntekijä voi itse valita ajankohdan, paikan ja tavan. Edun tulee olla työnantajan tarjoamaa. Etu katsotaan työnantajan tarjoamaksi, kun työnantaja on vastannut edun järjestämisestä sopimalla tietyn maksuvälineen käytöstä (esim. Smartum/Epassi) tai maksanut edun käytöstä aiheutuneet kulut suoraan palveluntarjoajalle.

>> Tutustu Verohallinnon ohjeeseen: Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä

Liikunnaksi katsotaan kuntoa kohottava tai fyysistä hyvinvointia ja terveyttä tukeva tai edistävä yksilö- tai joukkuelaji. Ohjattu liikunta voi tapahtua myös etäyhteydellä. Etu koskee sekä liikuntasuoritusta että siihen mahdollisesti kuuluvaa välinevuokrausta. Esimerkiksi hissilippu laskettelurinteeseen ja samassa yhteydessä vuokratut laskettelusukset ovat omaehtoista liikuntatoimintaa.

Maksulliset oheispalvelut, esim. kuntosaliohjelman laatiminen eivät kuulut edun piiriin. Myöskään esim. jäsenmaksut, jotka eivät oikeuta liikuntapalvelujen käyttämiseen, eivät kuulu edun piiriin.

Kulttuuriksi katsotaan käynti museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintaa ovat myös käynnit tiedekeskuksissa tai urheilutapahtumissa. Myös etäyhteydellä tapahtuvat osallistumiset kuuluvat edun piiriin. Myös lippujen toimitusmaksut sisältyvät etuun.

Etuun eivät kuulu kuukausimaksulliset, tilaussopimukseen perustuvat palvelut. Tämän tyyppisissä palveluissa ei ole kyse kulttuuritapahtumaan tai tilaisuuteen osallistumisesta.

Artikkelin kirjoittaja:
Annika Ahonkivi
talousasiantuntija, KLT
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Yrityksen tärkeät luvut vuodelle 2024

Tue, 06 Feb 2024 08:35:05 GMT

Uusi vuosi on tuonut mukanaan muutoksia joihinkin yrittäjien ja yritysten tärkeisiin lukuihin. Tästä artikkelistamme löydät tärkeät luvut vuodelle 2024, jotka sinun kannattaa ottaa huomioon omassa yritystoiminnassasi.

Ladattavan pdf-tiedoston saat tästä linkistä: Yrityksen tärkeät luvut 2024

YRITYKSEN TÄRKEÄT LUVUT 2024

Sosiaalivakuutusmaksut 2024

Sairausvakuutusmaksut

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,16 %

Palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu: 0,51 %

Palkansaajan päivärahamaksu (palkka- ja työtulo väh. 16 499 €/v): 1,01 %

Yrittäjän päivärahamaksu (palkka ja työtulo väh. 16 499 €/v): 1,23 %

Työeläkemaksut

Sopimustyönantajan TyEL-perusmaksu (sis. työntekijän osuuden): 25,12 %

Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu (sis. työntekijän osuuden): 26,12 %

Työntekijän TyEL-maksut

Työntekijän osuus TyEL-maksusta, 17–52-vuotiaat: 7,15 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta, 53–62-vuotiaat: 8,65 %
Työntekijän osuus TyEL-maksusta, yli 63-vuotiaat: 7,15 %

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

Palkkasummasta, joka on enintään 2 337 000 €/v: 0,27 %
Palkkasumman osasta, joka ylittää 2 337 000 €/v: 1,09 %

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän maksu: 0,79 %
Osaomistajan maksu: 0,43 %

Työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Muita työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työtapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Keskimääräinen työtapaturmavakuutusmaksu: n. 0,70 %

Keskimääräinen ryhmähenkivakuutusmaksu: n. 0,06 %

Tarkat maksusummat vaihtelevat muun muassa palkkojen, toimialan ja työn sisältämän tapaturmariskin mukaan. Lisätietoja omasta tapaturmavakuutusyhtiöstäsi.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2024

Kotimaan kokopäiväraha (yli 10 h): 51,00 €

Kotimaan osapäiväraha (yli 6 h): 24,00 €

Ateriakorvaus: 12,75 €

Kilometrikorvaus: 0,57 €/km

Lisähenkilö: 0,04 €/km
Peräkärry: 0,10 €/km

Verohallinnon päätöksestä löydät tiedot kaikista verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2024 .

Arvonlisäverokannat 2024

Yleinen verokanta: 24,00 %

Elintarvikkeet, ateria- ja ravintolapalvelut & eläinten rehut: 14,00 %

Lääkkeet, kirjat, tilatut sanoma- ja aikakauslehdet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet jne.: 10,00 %

Korot 2024

Peruskorko 1.1.-30.6.2024: 4,25 %

Yleinen viivästyskorko 1.1.-30.6.2024: 11,50 %

Taloushallintoliiton tietopankista löydät kattavan yrityksen muistilistan vuodelle 2024 , jossa on lisää tärkeitä linkkejä, prosentteja, päivämääriä, raja-arvoja ja muistutuksia.

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

TIEDOTE: Yhdistämme toimintomme Porin keskustaan – Noormarkun toimisto sulkee ovensa kokonaan 30.5.2024

Thu, 01 Feb 2024 08:31:58 GMT

Satakunnan Yritystilin Noormarkun toimisto yhdistyy Porin toimiston kanssa Porin keskustaan, ja Noormarkun toimisto sulkee kokonaan ovensa 30.5.2024, jonka jälkeen asiointi ainoastaan Porin toimistollamme.

Porin toimisto sijaitsee Herttuantorilla 3. ja 4. kerrosten tiloissa osoitteessa Isolinnakatu 24, 28100 Pori. Herttuantorilla on hissi, jonka myötä Porin toimistolle on esteetön kulku. Toimiston läheisyydestä löytyy niin maksuttomia kuin maksullisia pysäköintipaikkoja: esimerkiksi Herttuantorin läheisyydessä sijaitsevan Kauppakeskus IsoKarhun yhteydessä pysäköinti on maksuton 2 tunnin ajan pysäköintikiekolla, ja Herttuantorin takapihan yhteydessä on Porin kaupungin vyöhyke 3:n hinnaston mukaisia pysäköintipaikkoja niin parkkihallissa kuin pysäköintialueella.

Asiakkaidemme asiointi toimistoilla on koko ajan vähentynyt, sillä suurin osa asiakkaistamme on jo halunnut siirtyä täysin sähköisten palvelujen pariin. Vaikka palvelut sähköistyvät, olet tervetullut jatkossakin tapaamaan kirjanpitäjäänne tai palkka-asiantuntijaanne Porin toimistollemme.

Lisätietoja saat toimitusjohtaja Miia Hietaselta:

miia.hietanen@satakunnanyritystili.fi tai 050-3129306.

Kaikki yhteystietomme löydät täältä.

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Miten valmistautua tilinpäätökseen

Fri, 29 Dec 2023 05:24:57 GMT

Tilinpäätökseen valmistautuminen on olennainen osa liiketoiminnan vuosittaista rutiinia, ja sen asianmukainen toteuttaminen auttaa varmistamaan sujuvan tilinpäätösprosessin. Tilinpäätökseen valmistautuminen alkaa tilitoimistossa jo hyvissä ajoin ennen tilikauden vaihdetta. Jo ennakkoon puuttuvista kuiteista informoidaan asiakasta, tase-erittelyjä siistitään, liitetietopohjia luonnostellaan ja aikatauluja suunnitellaan. Myös yrityksissä kannattaa jo ennakkoon valmistautua tulevaan tilinpäätökseen ja nopeuttaa näin tilinpäätöksen valmistumista. Huolellinen tilinpäätöksen suunnittelu hyvissä ajoin ennen tilinpäätöstä myös mahdollistaa muutosten tekemisen ja reagoinnin.

Paras tilanne on se, että kirjanpito on hoidettu hyvin koko tilikauden ajan ja mm. puuttuvat tositteet on toimitettu aina hyvissä ajoin, viimeistään seuraavan kuun materiaalin yhteydessä. Ajantasainen kirjanpito helpottaa tilinpäätöstä ja sähköinen taloushallinto mahdollistaa sen, että tositteet löytyvät jo valmiina kirjanpitojärjestelmästä. Hyvä tilinpäätökseen valmistautuminen vaatii aktiivista kanssakäymistä kirjanpitäjän kanssa. Yrityksen strategian ja tulevaisuuden suunnitelmien kartoittaminen auttaa varmistamaan, että tilinpäätös tukee liiketoiminnan pitkän aikavälin tavoitteita.

Mukaan tilinpäätösmateriaaliin pitää toimittaa myös seuraavalla tilikaudella erääntyvät osto- ja myyntilaskut, jotka kuuluvat suoriteperiaatteen mukaan päättyvälle tilikaudelle, käteiskassan saldo tilinpäätöspäivänä sekä inventaario varaston arvosta ja / tai keskeneräisistä töistä tilinpäätöspäivältä ja toimittaa allekirjoitettuna kirjanpitoon.

Mikäli palkanlaskenta hoidetaan asiakkaalla itsellään, tulee toimittaa ajantasainen tieto lomapalkkavelasta, jotta se jaksotettuine sivukuluineen saadaan täsmällisinä kirjattua. Tilinpäätöksen liitetietoja varten tarvitaan myös tieto keskimääräisestä henkilöstön lukumäärästä tilikauden aikana.

Investointien osalta on kirjanpitäjän kanssa hyvä keskustella aktivointien tekemisestä ja tarkistaa, että poistosuunnitelmat ovat edelleen ajankohtaiset. Poistoilla pystytään vaikuttamaan toisinaan melkoisestikin tilinpäätöksen tulokseen. Myös oman pääoman tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä ennen tilinpäätöstä.

Osa asiakirjoista tarvitaan kolmansilta osapuolilta. Pankeilta tarvitaan pankkitileistä saldovahvistukset tilinpäätöspäivänä sekä mahdollisista sijoituksista salkkuraportit tai muut omaisuusluettelot, joista selviää omaisuuserän hankintahinta sekä tilinpäätöspäivän markkinahinta. Pankeilta ja rahoituslaitoksilta tulee pyytää myös lainojen ja osamaksujen tilinpäätöspäivän saldovahvistukset, joista selviää mm. ajantasainen lainan saldo sekä maksetut korot ja vielä tilikaudelle kuuluvat, maksamattomat korot sekä vakuudet.

Tieto erilaisista taseen ulkopuolisista eristä on myös syytä toimittaa tilinpäätöstä varten. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi vuokravastuut, leasingvastuut ja -sopimukset, yritysjärjestelyt, omistajanvaihdokset, osakeannit, merkintäoikeudet sekä konsernijärjestelyt. Osake- ja osakasluettelot tulee toimittaa, mikäli tilikauden aikana on tullut muutoksia tai osakeanteja. Hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat ja mahdolliset toimittamattomat kauppakirjat omistuksista tulee myös toimittaa tilinpäätöstä varten. Tilinpäätökseen tarvitaan myös tiedot mahdollisista olennaisista riitatilanteista ja oikeudenkäynneistä tai vahingonkorvauksista.

Muistilista tilinpäätöksen valmistautumisesta:
– pankeilta tilien saldotodistukset
– tiedot veloista, vastuista, johdannaisista ja arvopapereista
– varastoinventaari
– hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat
– valmistelupalaveri kirjanpitäjän kanssa
– tuloslaskelman, taseen ja pääkirjan läpikäynti
– yksittäisten poikkeavuuksien selvittäminen
– tuottojen ja kulujen jaksotukset
– omaisuuserien arvostukset
– poistot
– mahdolliset aktivoinnit
– oman pääoman tilanteen kartoittaminen
– taseen ulkopuoliset erät, kuten vuokravastuut, yritystä vastaan nostettu oikeusvaade, poikkeukselliset tapahtumat ja sopimukset, omistajan vaihdokset, omien osakkeiden hankinnat, liiketoimintakaupat, rahoituskierrokset ja rahoitussuunnitelmat

Artikkelin kirjoittaja:
Miia Hietanen
Toimitusjohtaja, KLT, BA
Satakunnan Yritystili Oy

Kattavan, ladattavan pdf-tiedoston saat tästä linkistä: Tilinpäätöksen muistilista

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Inventaario eli varaston laskeminen tilinpäätökseen

Thu, 21 Dec 2023 05:22:14 GMT

Mikäli yrityksesi myy tavaraa tai valmistaa tuotteita myyntiin, yritykselläsi todennäköisesti on varasto ja tämä tulee tilikauden päätteessä inventoida tilinpäätöstä varten. Inventaarion idea on selvittää yrityksen omistaman varaston arvo ja varmistaa, mitä kaikkea yrityksen omistama varasto sisältää. Tilinpäätökseen varaston arvo kirjataan tilikauden päättymispäivämäärälle yrityksen omaisuudeksi taseelle ja varaston arvonmuutos kirjataan tilinpäätöksessä tuloslaskelmalle. Miten inventaario sitten tehdään ja varaston arvo määritetään?

Inventaario aloitetaan laskemalla kaikki tavarat, aineet ja tarvikkeet riittävällä tarkkuudella tilikauden viimeisen päivän tilanteesta. Riittävä tarkkuus tarkoittaa sitä, että inventaario antaa mahdollisimman oikean kuvan yrityksen varaston sisällöstä ja arvosta. Ihan joka klemmaria ei tarvitse laskea erikseen eli käytetään olennaisuusperiaatetta, koska esim. yhden klemmarin rahallinen arvo on mitätön.

Kun tämä on tehty, lasketaan varastolle rahallinen arvo. Hinnat ovat varmasti vaihdelleet jonkin verran tilikauden aikana, joten mikä on sitten oikea hinta?

Oikea hinta päätetään sen mukaan, mitä arvostusperiaatetta halutaan käyttää.

Esimerkkejä tästä ovat esim. FIFO-periaate (first in first out). Tässä oletetaan, että tavara, joka on ensimmäisenä ostettu, on myös ensimmäisenä myyty. Silloin hinnaksi määritellään viimeisimmässä laskussa oleva arvo tavaralle.

LIFO-periaatteessa (last in first out) oletetaan, että viimeisenä ostettu tavara on myyty ensimmäisenä. Tässä tapauksessa hinnaksi määritellään se, mikä on ollut tilikauden ensimmäisessä laskussa.

Voidaan myös käyttää keskihintaperiaatetta ja silloin tavaran hinnaksi määritellään koko tilikauden aikaisten laskujen keskiarvo.

Kaikissa edellä mainituissa laskentaperiaatteissa hinnat ovat arvonlisäverottomia hintoja tuotteille.
Varaston arvoon ei lasketa mukaan epäkuranttia tavaraa eli rikkinäisiä tai myyntikelvottomia tuotteita.
Näistä kannattaa kuitenkin itse pitää erikseen kirjaa.

Artikkelin kirjoittaja:
Hannele Määttä
Talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Korkojen nousun vaikutukset yrityksille ja yrittäjille

Wed, 29 Nov 2023 05:18:15 GMT

Korkojen nousun vaikutukset on ollut iso keskustelun aihe, eikä ihme. Peruskoron ja viitekoron muutokset vaikuttavat laajasti yrityksiin ja yrittäjiin, ja sitä kautta kotitalouksiin sekä koko talouteen.

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorko oli negatiivinen vuosina 2019-2022 ja nousi nollaan heinäkuussa 2022. Vuoden 2023 alkaessa peruskorko nousi 2,5 prosenttiin ja heinäkuussa 3,75 prosenttiin. Nousu on ollut kova totuttuun nähden.

Suomen Pankki vahvistaa korkolain perusteella viitekoron samoin puolivuosittain. Viitekorko oli nollassa vielä vuoden 2022, nousten vuoden 2023 alkaessa 2,5 %:n ja ollen loppuvuonna 4%.

Yksi merkittävimmistä seurauksista perus- ja viitekoron nousemisessa on tietenkin lainojen korkojen nousu. Monet yritykset ja yrittäjät turvautuvat lainoihin liiketoimintansa ja investointiensa rahoittamiseksi, ja korot muodostavat osan kustannuksista. Kun peruskorko nousee, pankkilainojen korot normaalisti seuraavat perässä. Viitekoron nousun seurauksena nousevat yleiset viivästyskorot. Tämä kasvattaa yritysten rahoituskustannuksia, vaikuttaen siten haitallisesti niiden kannattavuuteen.

On tärkeä huomata, että korkojen nousun vaikutukset ulottuvat olennaisesti myös verojen korkoihin. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. On entistä tärkeämpää seurata ovatko ennakkoverot ajan tasalla toteutuvaan tulokseen nähden. Jäännösveron korko on ollut henkilöverotuksessa nyt 2%, samoin kuin huojennettu viivästyskorko osakeyhtiöillä. Yhteisöt ovat voineet maksaa lisäennakkoa ilman korkoa vain kuukauden ajan verovuoden päättymisestä, jolloin harvalla tilinpäätös on vielä valmistunut. Verojen viivästyskorko on jo ollut 7%. Ja tietenkin korkeampi viitekorko johtaa myös verovelkojen korkokulujen kasvuun, mikä voi kiristää yritysten verotusta ja vaikuttaa niiden taloudelliseen tilanteeseen.

Toinen olennainen huomio koskee osakaslainojen korkoja. Osalla yrittäjistä on tapana vuoden aikana nostaa yhtiöstä varoja, joita loppuvuonna kuitataan osingoilla tai palkkana. Näille nostoille tulee maksaa korkoa vähintään Suomen pankin peruskoron verran. Tämä saattaa helposti unohtua, kun useana vuonna ei korosta ole tarvinnut huolehtia.

On tärkeää ymmärtää, että peruskoron nosto ei välttämättä ole pelkästään kielteinen tekijä yrityksille ja yrittäjille. Korkeammat korot voivat myös houkutella sijoittajia. Ja jo piensijoittajille on tarjolla erilaisia sijoitustuotteita, kuten korkorahastoja, jotka saattavat tuottaa hyvin korkojen muuttuessa.

Yritysten ja yrittäjien onkin äärimmäisen tärkeää seurata tarkasti Suomen Pankin päätöksiä korkojen suhteen ja arvioida niiden vaikutuksia omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Huolellinen suunnittelu ja harkinta ovat suositeltavia, jotta voidaan varautua mahdollisiin korkojen nousuihin ja minimoida niiden vaikutukset yritysten kannattavuuteen.

Artikkelin kirjoittaja:
Miia Hietanen
Toimitusjohtaja, KLT, BA
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Intrastat-ilmoitus EU-alueen tuonnista tai viennistä

Mon, 20 Nov 2023 05:16:48 GMT

Harjoittaako yrityksesi yhteisökauppaa eli tavaran tuontia tai vientiä EU-alueella? Mikäli kyllä, olethan tietoinen, että yhteisökaupan kasvaessa, tulee yrityksen antaa Intrastat -ilmoitus käydystä kaupasta. Intrastat-tilastoilmoituksen antovelvollisuutesi alkaa kun arvoraja ylittyy. Vuonna 2023 arvoraja on 800 000 euroa sekä tuonnissa että viennissä.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse itse seurata arvorajan ylittymistä tai alittumista. Tulli on yhteydessä kirjeitse kun arvoraja ylittyy ja tilastoilmoitus pitää antaa. Ilmoitusvelvollisuutesi alkaa Tullin lähettämää ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu kuukausittain kunnes toisin määrätään. Tulli ilmoittaa sinulle kirjeitse myös mikäli viennin tai tuonnin euromäärä jää alle arvorajan ja yrityksesi poistetaan EU-sisäkaupan tiedonantajien rekisteristä.

Huomioithan, että sisäkaupan tilastoilmoitukset voit antaa vain sähköisesti. Intrastat-ilmoituspalvelun käyttämiseksi sinulla pitää olla Suomi.fi-valtuudet. Ilmoituksen jättäminen hoituu Tullin Intrastat-ilmoituspalvelun kautta tai suora sanomana.

Intrastat-ilmoitus pitää jättää viimeistään tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 10. työpäivänä. Tarkemman listan jättöpäivistä löydät Tullin sivuilta. Jos yritykselläsi ei kuitenkaan ole kalenterikuukaudelta ilmoitettavaa vientiä tai tuontia niin silloin annetaan ns. nollailmoitus ja nimikerivit jätetään pois.

Jos ilmoitus on jätetty myöhässä tai tiedot on ilmoitettu tahallisesti virheellisinä, Tulli voi määrätä virhemaksun.

Tilastoilmoituksien sisältämät tiedot pitää säilyttää vähintään kaksi vuotta mahdollisten tilastokyselyjen selvittämiseksi. Suosituksena on, että säilytetään kuluvan vuoden lisäksi kahden aikaisemman kokonaisen kalenterivuoden tiedot.

Artikkelin kirjoittaja:
Taina Peltola
Talousasiantuntija
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?

Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Millaisia työvaatteita voi vähentää yrityksen kuluna?

Thu, 24 Aug 2023 05:09:18 GMT

Työvaatteiden vähennyskelpoisuus yrityksen verotuksessa ei ole aivan niin yksinkertainen asia kuin äkkiseltään voisi kuvitella: pääsääntöisesti työssä käytettävistä vaatteista aiheutuneet menot luetaan yksityisiksi elantomenoiksi, eivätkä ne ole yritykselle vähennyskelpoisia.

Millaisia työvaatteita voi vähentää yrityksen kuluna ja millaisia ei?

Lähtökohta on periaatteessa sama kuin muidenkin tulonhankkimiskulujen kohdalla: vähennyskelpoisuus määräytyy sen mukaan, liittyykö kulu yritystoiminnan tulon hankkimiseen tai sen säilyttämiseen. Käytännössä kuitenkin työvaatteiden kohdalla vähennyskelpoisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ja ratkaisut perustuvat pitkälti aikojen myötä muodostuneeseen verotus- ja oikeuskäytäntöön. Rajanveto voi kuitenkin olla hankalaa, sillä yksityiskohtainen lainsäädäntö puuttuu.

Pääsääntö työvaatteiden verovähennyskelpoisuudelle on se, että vaatteet eivät ole käytettävissä muualla kuin töissä. Myös, mikäli työ edellyttää suoja- tai turvavaatetusta, tai vaatteet likaantuvat tai kuluvat töissä tavanomaista enemmän, ovat työvaatteet yleensä vähennyskelpoisia. Jalkineista turvakengät ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat työn luonteesta ja työturvallisuudesta johtuen välttämättömät. Merkitsevää vähennyskelpoisuuden suhteen saattaa olla myös sillä, missä vaatteita säilytetään, eli jätetäänkö vaatteet ja jalkineet työpäivän päätteeksi yrityksen tiloihin vai ei.

Tietyissä töissä turvallisuuteen liittyvät suojavälineet, kuten hengityssuojaimet, hitsausmaskit sekä suojalasit, ovat aina vähennyskelpoisia.

Esimerkkejä yleensä vähennyskelpoisista työvaatteista ovat rakennustyöntekijän haalarit ja hanskat, metsurien työturvallisuuteen liittyvät asut ja lämpöhaalarit, leipurin suoja-asu, tarjoilijan tai parturin essu. Näin ollen työvaatteiden verovähennysoikeuteen vaikuttaa osaltaan yrityksen toimiala ja toiminnan sekä työn luonne.

Vaatteiden ja jalkineiden ostaminen työvaatteisiin erikoistuneesta liikkeestä ei sinällään riitä osoittamaan vaatteiden olevan vähennyskelpoisia työvaatteita. Myöskään yrityksen logon painattaminen vaatteeseen ei yksin riitä tekemään vaatteesta vähennyskelpoista – tavallisen vaatetuksen korvaava vaatetus on vähennyskelvotonta riippumatta siitä, onko vaatteissa yrityksen logo tai ei.

Vaatteiden vähennyskelpoisuudessa ei ole kyse siitä, käyttääkö vaatetta töissä, vaan siitä, onko vaate sellainen, jota ei voisi käyttää muualla kuin töissä. Sama koskee myös jalkineita. Esimerkiksi siivoojana työskentelevällä saattaa olla työasuna t-paita ja farkut, joihin hän ei pukeudu vapaa-ajallaan, ja yrityksen myyntipäälliköllä saattaa olla tarve edustaa töihin liittyvissä tilaisuuksissa, jonne tulee pukeutua tummaan pukuun. Personal trainer käyttää yleensä työssään urheiluasusteita ja eräopas vaelluskenkiä. Kaikkia edellä mainittuja vaatteita ja jalkineita kuitenkin voisi käyttää myös muualla kuin töissä, eivätkä ne ole vähennyskelpoisia.

Jos vaatteet ja jalkineet siis ovat sellaisia, joita voi käyttää muuallakin kuin töissä, eikä niissä ole kyse suoja- tai turvavaatetuksesta, vaatteet katsotaan yleisesti normaaliksi elantomenoksi. Työnantaja ei täten voi vaatettaa työntekijää ilman, että siitä syntyy työntekijälle veronalaista etua. Se, että työn edustavuus edellyttää työntekijöiltä esimerkiksi siistiä ja yhdenmukaista pukeutumista, ei yleensä riitä perusteeksi verottomuudelle. Esimerkiksi t-paidat, farkut, kauluspaidat, tummat puvut, mekot, laukut ja muut kuin turvakengät ovat tavanomaisia vaatteita ja asusteita, joita voidaan käyttää yleisesti myös vapaa-ajalla, eivätkä ne täten ole yritykselle vähennyskelpoisia.

Mikäli vaatteiden vähennyskelpoisuus mietityttää, voi kysyä itseltään kysymyksen; Onko tämä vaate, jota käytetään vain töissä? ja vielä tarkemmin; Onko tämä vaate, jota ei voisi käyttää muualla kuin töissä ?

Kuten aiemmin jo mainittu, usein tilanteita joudutaan katsomaan tapauskohtaisesti. Omaa tilannettasi koskevat neuvot työvaatteiden vähennyskelpoisuuteen voit kysyä kirjanpitäjältäsi.

Artikkelin kirjoittaja:
Marjut Wallin
Talousasiantuntija, BA, asiakas- ja palveluneuvoja
Satakunnan Yritystili Oy

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Vuosilomat ja sairastuminen – Milloin vuosilomia voidaan siirtää?

Mon, 29 May 2023 08:04:16 GMT

Etenkin kesälomakaudella vuosilomat ja sairastuminen saattavat pohdituttaa. Toisinaan voi tulla eteen tilanteita, jolloin työntekijä onkin jo sovitun vuosiloman alkaessa työkyvytön, sovitun loman ajalle ilmaantuu ennalta tiedetty työkyvyttömyys tai toisinaan työkyvyttömyys voi iskeä kesken lomailun. Tämän kaltaisista tilanteista johtuen työntekijän ennalta sovitut vuosiloma-ajankohdat voivat muuttua vuosiloman siirtämisen vuoksi.

Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi, on hänellä tällöin oikeus pyytää vuosilomansa siirtämistä toiseen ajankohtaan. Oikeus siirron pyytämiseen on myös silloin, jos ennalta tiedetään loman aikana tapahtuvan sairaanhoidon tms. aiheuttavan työkyvyttömyyttä.

Jos työntekijä sairastuu jo ollessaan lomalla, on hänellä pyynnöstä oikeus saada 6 päivää ylittävä loman osa siirrettyä toiseen ajankohtaan. Niin kutsuttu omavastuuaika on siis 6 lomapäivää per 30 päivän vuosiloma. Vuosilomalain mukaan omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, joten käytännössä omavastuupäiviä sovelletaan vain, kun lomaa on kertynyt työntekijälle enemmän kuin neljä viikkoa. Omavastuupäivissä on hyvä huomata, että ne ovat lomavuosikohtaisia. Eli jos työntekijä esimerkiksi sairastuu kesälomallaan, ja tällöin kuluu kaikki kuusi omavastuupäivää, niin työntekijän sairastuessa taas talvilomallaan ei omavastuupäiviä enää ole, vaan kaikki sairausloman alle jäävät lomapäivät voidaan pyytää siirrettäviksi.

Lomien siirrossa työnantajan on hyvä huomata, että vuosiloman siirto työkyvyttömyyden vuoksi edellyttää nimenomaan työntekijän pyyntöä – loma ei siis siirry automaattisesti. Työntekijän tulisi myös esittää pyyntö mahdollisimman pian, ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän tulee lisäksi esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, eli lääkärintodistus tai vastaava, jos ei muuta menettelyä työpaikalla ole sovittu.

Toinen huomionarvoinen asia lomien siirrossa on se, että työkyvyttömyyden perusteella siirretty vuosiloman osa ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. Kuten muutoinkin vuosilomien ajankohdan suhteen, myös tässä tapauksessa työnantajalla on oikeus määrätä siirretyn vuosiloman ajankohdasta. Toki sovittaessa siirretty loman osa voidaan sijoittaa jo alkaneen loman jatkoksi.

Lähtökohtaisesti siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa ja lisävapaapäiviä, ei siis esimerkiksi vapaaksi vaihdettua lomarahaa tai työehtosopimuksen mukaista, lakia pidempää vuosilomaa, jos ei toisin ole sovittu työehtosopimuksessa tai yrityksessä paikallisesti. Työehtosopimuksissa saattaa olla myös poikkeuksia kokien siirtoon liittyviä omavastuupäiviä ja niiden määrää.

Artikkelin kirjoittaja:
Jenni Polsa
Palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

Lue myös muut vuosiloma-asioihin liittyvät artikkelimme:

> Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut – Mitä työnantajan tulisi huomioida?

> Työnantajan muistilista lomakauteen | Käytännön asiat

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Työnantajan muistilista lomakauteen | Käytännön asiat

Mon, 08 May 2023 07:58:00 GMT

Kokoamamme työnantajan muistilista lomakauteen sisältää käytännön asioita, joita työnantajan tulisi pohtia ja ottaa huomioon kesälomiin valmistautuessa.

Työnantajan muistilista lomakauteen:

Loma-aikataulut
Priorisointi
Sijaisten järjestäminen
Käytännön valmistelut

Erillisestä artikkelistamme voi lukea tarkemmin, mitä työnantajan tulisi huomioida liittyen vuosilomien antamiseen ja loma-aikatauluihin .

Loma-aikojen käytännön asiat

Työnantajan tulisi huolella pohtia työarjen käytännön asioiden järjestyminen myös lomakaudella, jotta työntekijät voivat huoletta nauttia ansaituista vuosilomistaan ja työnantaja voi varmistua, että yrityksen toiminta jatkuu häiriöttömästi.

Työnantajan kannattaa arvioida yrityksessä olevat keskeiset tehtävät ja priorisoida ne tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi voidaan pohtia, onko jonkin tietty tehtävä välttämätöntä hoitaa myös lomien aikana, vai onko mahdollista lykätä tehtävää hoidettavaksi vasta vuosilomien pitämisen jälkeen. Tämä auttaa estämään loma-aikoina töiden ruuhkautumisen ja siitä seuraavat mahdolliset ongelmat.

Useasti kaikki yrityksen työtehtävät ja toiminnot ovat kuitenkin sen kaltaisia, että ne pitää hoitaa, jotta yrityksen toiminta pysyy käynnissä saumattomasti. Tällöin työntekijöiden vuosilomien ajaksi voikin toisinaan olla tarvetta palkata sijaisia . Kesälomasijaisten ja kesätyöntekijöiden palkkaamista kannattaa harkita ainakin silloin, jos yrityksessä useampi työntekijä on saman aikaisesti vuosilomalla. Sijaisten avulla voidaan varmistaa, ettei työtehtäviä tai -vaiheita jää hoitamatta tai vaihtoehtoisesti työssä olevien työntekijöiden työkuorma kasva liian suureksi.

Sijaisia tai kesätyöntekijöitä palkatessa pätevät samat säännöt, kuin muutoinkin työntekijää palkatessa. Työntekijän kanssa laaditaan työsopimuslain mukainen työsopimus, mieluusti kirjallisena. Sijaisten ja kesätyöntekijöiden kanssa voidaan laatia määräaikainen työsopimus, esimerkiksi juuri kesälomien ajaksi, jos työnantajalla ei ole tarvetta pidempiaikaiselle työntekijälle ja määräaikaisuudelle on tosiasiallisesti olemassa pätevä peruste. Määräaikaiseen työsopimukseen tuleekin aina muistaa mahdollisimman yksilöidysti kirjata määräaikaisuuden peruste sekä kesto. Jos kyseessä on esimerkiksi opiskelija, kannattaa noudatettavasta työehtosopimuksesta tarkistaa, sisältyykö opiskelijan tai harjoittelijan palkkaukseen tai maksettavan palkan määrään jotakin erityisehtoja. Työsuhteen päättyessä maksetaan loppupalkka ja annetaan työntekijälle työtodistus.

Riippumatta siitä, palkataanko vuosilomien ajaksi lisää apukäsiä vai hoidetaanko loma-ajan työtehtävät nykyisen vahvuuden voimin, on erityisen tärkeää huolehtia tarvittavien tietojen saatavuudesta. Ennen lomien alkamista olisikin hyvä käydä yrityksessä läpi, että kaikki ohjeet ja muut tiedot ovat tarvittavien henkilöiden helposti saatavilla. Riippuen yrityksestä ja työtehtävistä, voi olla myös syytä tarkistaa erilaisten järjestelmien käyttöoikeudet ja hyväksymiskierrot, jotta mahdollinen sijainen pystyy huolehtimaan tarvittavista tehtävistä.

Näiden asioiden huomioiminen auttaa työnantajaa varmistamaan, että työntekijöiden kesälomat sujuvat mahdollisimman kitkattomasti ja että työntekijät voivat levätä huoletta, tietäen että toiminta jatkuu myös loman aikana.

Artikkelin kirjoittaja:
Jenni Polsa
Palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

Lue myös muut vuosiloma-asioihin liittyvät artikkelimme:

> Vuosilomat ja sairastuminen – Milloin vuosilomia voidaan siirtää?

> Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut – Mitä työnantajan tulisi huomioida?

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut – Mitä työnantajan tulisi huomioida?

Tue, 25 Apr 2023 04:55:57 GMT

Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut tulevat etenkin kesälomakauden kynnyksellä ajankohtaisiksi aiheiksi työnantajayrityksissä. Mitä kaikkea työnantajan tulisi huomioida näihin liittyen?

Työnantajan on hyvä tiedustella työntekijöiltään jo hyvissä ajoin, milloin he suunnittelevat pitävänsä lomansa. Tämä auttaa varmistamaan, että työntekijöiden lomat eivät mene päällekkäin ja että yrityksen arkea voidaan järjestää niin, että loman aikaiset tehtävät saadaan hoidettua. Vuosiloman antamiseen liittyy työnantajalle monia vuosilomalain mukaisia velvoitteita, jotka tulisi huomioida lomien ajankohtien suunnittelussa.

Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä työntekijöiden vuosilomien ajankohdasta. Työntekijää tulee kuitenkin kuulla ennen loman määräämistä, joten työntekijöiltä on hyvä tiedustella toiveita loman ajankohdalle hyvissä ajoin ennen lomakauden alkamista. Jos yrityksen toimintaa ei keskeytetä kesälomien ajaksi, tulee työnantajan huolehtia, ettei lomalla ole liian montaa työntekijää samanaikaisesti, jolloin yrityksen toiminta pysyy käynnissä ja lomanaikaiset työtehtävät tulevat hoidetuksi.

Kesäloman ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä aikataulu ei ole mahdollinen, niin loman ajankohta tulee saattaa työntekijän tietoon kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomaa ei voi ilman työntekijän suostumusta määrätä alkavaksi vapaapäivänä. Vuosilomaa ei myöskään voi määrä raskaus- tai vanhempainvapaan ensimmäisen 105 päivän ajalle, muutoin vuosiloman voi määrätä myös vanhempainvapaan ajalle.

Lomien suunnittelussa on tärkeää huomioida myös se, että työntekijän vuosilomasta 24 arkipäivää (eli kesäloman osuus) on ensisijaisesti sijoitettava lomakaudelle, eli aikavälille 2.5.–30.9.

Kesäloma tulisi myös ensisijaisesti antaa työntekijälle yhdenjaksoisena. Vuosilomalain mukaan tästä voidaan kuitenkin poiketa, työntekijän kanssa nimenomaisesti sopimalla, seuraavasti:

12 päivää ylittävä osa kesälomasta voidaan jakaa osiin, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.
Samoin työntekijän kanssa saa sopia, että 12 päivää ylittävä loman osa pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa.
Jos kausiluonteisessa työssä loman antaminen lomakaudella aiheuttaa vaikeuksia toiminnalle, voidaan kesäloma antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, eli ajanjaksolla 1.10.–31.12.
Loma voidaan sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Eli esimerkiksi kesälomaa pitäisi pitää kesällä 2023, voidaan sopia, että pidetään ajalla 1.1.2023-2.5.2024.
Lisäksi voidaan sopia 12 päivää ylittävän loman osan pitämisestä vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli esimerkiksi työntekijä pitää kesällä 2023 12 päivää lomaa. Loput 18 päivää voidaan sopia pidettävän 30.9.2024 mennessä.

Käytännössä siis vähintään 12 päivää, eli kaksi viikkoa, tulisi aina pitää ja antaa vuosilomaa yhtäjaksoisesti.

Artikkelin kirjoittaja:
Jenni Polsa
Palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

Lue myös muut vuosiloma-asioihin liittyvät artikkelimme:

> Vuosilomat ja sairastuminen – Milloin vuosilomia voidaan siirtää?

> Työnantajan muistilista lomakauteen | Käytännön asiat

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Sähköinen allekirjoitus – miksi sitä kannattaa hyödyntää?

Fri, 24 Mar 2023 07:54:04 GMT

Luotettava sähköinen allekirjoitus helpottaa arkea monilla tavoin, sekä tarjoaa nykyaikaisen tavan varmistua allekirjoittajan identiteetistä. Sähköistä allekirjoitusta hyödyntämällä voidaan välttää ylimääräistä paperin tulostamista, skannausta ja postittamista. Sähköisen allekirjoituksen voi tehdä missä ja milloin vain – paikkariippumattomuudesta ja nopeudesta on hyötyä erityisesti silloin, jos samalla asiakirjalla on useita allekirjoittajia. Tyypillinen kohde sähköiselle allekirjoitukselle on jokin PDF-asiakirja, kuten sopimus, tilaus, pöytäkirja tai tilinpäätös.

Miksi kannattaa hyödyntää sähköistä allekirjoitusta?

1.Turvallisuus ja luotettavuus

Vahvimmillaan sähköinen allekirjoitus on juridisesti sitova ja luotettava. Erilaisia allekirjoituspalveluja on saatavilla lukuisilta palveluntarjoajilta. Näissä perusidea on se, että henkilö tunnistetaan sähköisen järjestelmän kautta ja näin hänet valtuutetaan allekirjoittamaan tietty asiakirja. Sähköisen allekirjoituksen kutsu voidaan lähettää yleensä allekirjoituspalvelusta joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Useimmissa allekirjoituspalveluissa on valittavana kaksi vaihtoehtoa henkilön tunnistamiseen: allekirjoitus vahvalla tunnistautumisella ja allekirjoitus kevyellä tunnistautumisella.

Vahva tunnistautuminen

Vahvassa tunnistautumisessa allekirjoituskutsun vastaanottaja tunnistautuu henkilötunnuksella, tunnistautumispalvelun kautta. Tunnistautumisjärjestelmiä ovat esimerkiksi pankkien myöntämät verkkopankkitunnukset tai puhelimen SIM-kortissa oleva mobiilivarmenne.

Kevyt tunnistautuminen

Kevyessä tunnistautumisessa allekirjoittaja voidaan tunnistaa esimerkiksi sähköpostilla tai tekstiviestillä toimitetun koodin tai linkin avulla. Kevyt tunnistautuminen toimii niin, että allekirjoituskutsun vastaanottaja jättää allekirjoituksensa piirtämällä sen digitaalisesti asiakirjan allekirjoituskenttään.

Sähköisessä allekirjoittamisessa kannattaa lähtökohtaisesti käyttää vahvinta mahdollista tunnistautumista, sillä sen sitovuus on helpoin todistaa myös jälkikäteen. Myös tietyt tahot, esimerkiksi pankit, saattavat edellyttää tietyn tasoista sähköistä allekirjoitusta.

2.Riippumattomuus paikasta ja ajasta

Sähköisen allekirjoituksen voi tehdä käytännössä missä ja milloin vain. Erityisesti etätyön lisäännyttyä on hyödyllistä, että asiakirjoja on mahdollista allekirjoittaa myös etäyhteyksien päässä. Paikkariippumattomuudesta on hyötyä erityisesti silloin, jos samalla asiakirjalla on useita allekirjoittajia. Sähköistä allekirjoitusta hyödynnettäessä, allekirjoittajien ei tarvitse kokoontua samaan paikkaan, vaan jokainen voi allekirjoittaa asiakirjan tahoillaan.

3.Nopeus, vaivattomuus sekä ympäristöystävällisyys

Asiakirjan allekirjoitus sähköisesti sujuu lähes yhtä nopeasti ja helposti kuin allekirjoittaminen kynällä paperille. Ajan säästöjä tapahtuu etenkin asiakirjan käsittelyssä:

Asioiden hoitaminen nopeutuu, kun asiakirjoja ei tarvitse skannata tai tulostaa ja lähettää paperipostilla.
Asiakirjan voi tallentaa paikkaan, josta se on tarpeen mukaan oikeiden henkilöiden saatavilla.
Sähköisen asiakirjan lähettäminen vastaanottajalle onnistuu hetkessä esimerkiksi sähköpostilla.

Sähköisesti allekirjoitetun asiakirjan käsittelykin tapahtuu sähköisesti. Asiakirjaa ei ole tarpeen tulostaa, eikä sen fyysistä säilytystä tarvitse tällöin miettiä, sillä erilaisia sähköisiä työtilaratkaisuja hyödyntäen voidaan varmistua asiakirjan turvallisesta ja aikaa kestävästä säilytyksestä. Paperin vähentäminen on myös ympäristöystävällinen valinta.

Sähköiset allekirjoitukset Satakunnan Yritystilin kautta

Asiakkaamme saavat halutessaan hoidettua kauttamme Docue-palvelun avulla sähköiset allekirjoitukset mm. tilinpäätöksiin ja pöytäkirjoihin. Hyödyntääksesi sähköistä allekirjoittamista kauttamme, olethan yhteydessä kirjanpitäjääsi.

Sähköiset allekirjoitukset Procountor Allekirjoitus -palvelulla

Ohjelmistokumppanimme Accountor Finago on julkaissut Procountor Allekirjoitus -palvelun, jonka voit halutessasi ottaa yrityksesi käyttöön. Lue lisää Procountor Allekirjoitus -palvelusta ja sen käyttöönotosta.

Artikkelin kirjoittaja:

Marjut Wallin

Talousasiantuntija, asiakas- ja palveluneuvoja

Satakunnan Yritystili Oy

***

Kiinnostuitko palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö.

Onko ennakkoverot kunnossa?

Mon, 13 Mar 2023 12:03:47 GMT

Olethan jo muistanut tarkistaa ja määritellä ennakkoverot tälle vuodelle?

Ennakkoveroa eli ennakkoa pitää maksaa etukäteen tulosta, jonka saat elinkeinotoiminnasta, maataloudesta tai muusta tulonhankkimistoiminnasta, ja ennakon tulisi vastata mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullisia veroja.

Verohallinto määrää ennakkoveron joko viimeksi päättyneen tilikauden verotuksen perusteella, tai yrityksen arvioiman verotettavan tulon perusteella.

Verotettavaa tulosta kannattaa myös seurata tilikauden kuluessa, ja tehdä ennakkoveroihin tarvittavia muutoksia, jotta vältyt jäännösverojen maksulta sekä mahdolliselta jäännösveron korolta. Muutosta voi tarvittaessa hakea useamman kerran vuodessa. Voit hakea uutta ennakkoveroa, tehdä ennakkoveroon muutoksia tai hakea sen poistoa aina verotuksen päättymiseen asti. Verotuksen päättymispäivä on merkitty verotuspäätökseen.

Ennakkoverot pääset tarkistamaan OmaVerosta, ja myös tilitoimistosi tai kirjanpitäjäsi voi olla apunasi verojen oikeinmäärittelyssä sekä ennakkoverojen muutoksen hakemisessa. Olethan siis yhteydessä kirjanpitäjääsi.

Lue lisää ennakkoveroista Verohallinnon sivuilta .

***

Kiinnostuitko palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö.

Uskallanko vaihtaa tilitoimistoa?

Wed, 25 Jan 2023 12:02:32 GMT

Monet yrittäjät voivat ajatella tilitoimiston vaihtamisen olevan hankalaa, ja mielessä saattaa pyöriä: uskallanko vaihtaa tilitoimistoa? Jos et kuitenkaan ole syystä tai toisesta tyytyväinen nykyiseen tilitoimistoosi, kannattaa tarttua tuumasta toiseen.

Tilitoimistoa uskaltaa, saa ja pystyy vaihtamaan. Eikä se ole vaikea tai kallis prosessi, joten sitä on turha pelätä. Tärkeää on miettiä tarkkaan vaihdon syyt, ja keskustella avoimesti tarpeista sekä mahdollisista huolista uuden tilitoimiston kanssa. Omat odotukset ja tarpeet kannattaa tehdä selväksi heti alkumetreillä, niin yhteistyö alkaa heti oikeilla raiteilla.

Tilitoimistoa pystyy vaihtamaan myös kesken tilikauden, eli sille ei ole olemassa vain yhtä oikeaa ajankohtaa.

Tilitoimistojen kanssa pitää sopia muun muassa vastuualueet vaihdoksessa ja milloin uusi tilitoimisto aloittaa tehtävänsä.

Tilitoimiston vaihdossa on tärkeää huomioida seuraavia asioita:

Valitse juuri itsellesi sopiva tilitoimisto. Muista, että halvin tai ensimmäinen vastaantuleva ei ole aina se oikea vaihtoehto. Pohdi omia tarpeitasi, ja etsi niihin sopiva kumppani. Palvelu ja osaaminen ovat hintaa arvokkaampia!
Ole ajoissa liikkeellä. Varaa tilitoimiston vaihtoon aikaa äläkä hätäile, koska hätäily ja kiire yleensä kostautuu.
Selvitä kustannukset. Kysy tätä etukäteen, jotta tiedät mitä on luvassa.
Tiedä syyt vaihdolle ja käy ne sekä omat toiveesi läpi myös uuden kirjanpitäjän kanssa. Näin kaikkien on helpompaa aloittaa toimiva yhteistyö ja välttää ne asiat, mitkä saivat sinut alun perin vaihtamaan tilitoimistoa.
Irtisanomisaika sekä kirjanpitomateriaalien siirto. Muista huomioida irtisanomisaika vanhan tilitoimiston kanssa, ja selvitä uudelta kirjanpitäjältä miten aineisto siirretään. Yleensä tilitoimistot siirtävät aineistot keskenään asiakkaan valtakirjalla.
Mieti millä ohjelmistolla haluat jatkaa kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta? Jos aiot pysyä tutussa ja turvallisessa niin varmista, että uudella kirjanpitäjällä on osaaminen kyseiseen ohjelmistoon. Huomioi myös onko ohjelmistolisenssi yrityksesi vai tilitoimiston.
Huomaathan, että myös varahenkilöjärjestelmän tulee toimia. Eli useamman henkilön tilitoimistossa palvelu jatkuu, vaikka kirjanpitäjäsi sairastuisi tai olisi lomalla.

***

Kiinnostuitko palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö.

Miten yrityksen tulosta voi muotoilla?

Mon, 23 Jan 2023 11:57:35 GMT

Tilinpäätös on päättyneeltä tilikaudelta laadittava tilinpäätöslaskelmien ja muiden tilinpäätösasiakirjojen kokonaisuus, jolla selvitetään yrityksen toiminnan taloudellinen tulos tilikaudelta sekä taloudellinen asema tilinpäätöspäivänä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksestä ulkopuolisellekin lukijalle.

Tilinpäätöksen sisällöstä ja sen laatimisessa noudatettavista periaatteista säädetään kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Tilinpäätöksen laatimista ohjaa lisäksi hyvä kirjanpitotapa sekä Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot. Osakeyhtiöiden tilinpäätöstä koskevia säännöksiä on lisäksi osakeyhtiölaissa. Lisäksi tilinpäätöstä laatiessa tulee ottaa huomioon verolait mm. laki elinkeinotulon verottamisesta, tuloverolaki ja arvonlisäverolaki.

Tilinpäätös on siis paljon säännelty kokonaisuus, mutta voiko siihen vaikuttaa? Voiko tilinpäätöksen tulosta muotoilla? Saako tilikauden tulosta näyttämään tarvittaessa paremmalta tai heikommalta? Mahdollisuuksia tilikauden tuloksen muotoiluun on useita. Yritysmuoto ja yritysrakenne määrittävät vaihtoehdot.

Lähtökohta tilinpäätöksen laadinnassa on suoriteperusteinen kirjanpito. Suoriteperuste tarkoittaa, että tulo kirjataan, kun myyjä on luovuttanut myymänsä tavaran tai palvelun asiakkaalleen. Meno kirjataan, kun ostaja on vastaanottanut ostamansa tavaran tai palvelun. Ostoja oikaistaan varastoon hankittujen, myymättömien aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintahinnalla varastoinventaarin mukaan. Varastoninventaaria laadittaessa on hyvä huomata, että inventoitavaa vaihto-omaisuutta voi olla monessakin paikassa yhtiön toimitilojen lisäksi: huoltoautossa, säiliössä tai työmaille valmiiksi toimitettuna. Varastossa olevat tavarat arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon, epäkurantilla tavaralla ei ole arvoa. Varaston arvolla on monesti suuri vaikutus tilikauden tulokseen, mutta varaston arvolla keinotekoinen ´pelaaminen´ koituu omaksi vahingoksi. Myös keskeneräiset työt tulee huomioida tilinpäätöksessä. Ne kirjataan tuloksi joko valmistumisasteen mukaan tai vasta kohteen valmistuttua. Tilinpäätöksessä saatetaan siis oikaista tehtyjä laskutuseriä vastaamaan valittua tuloutustapaa.

Jotta tilinpäätös antaa oikean kuvan yrityksestä, ei tilinpäätöksessä saa esittää epävarmoja saamisia. Näin ollen yli vuoden vanhat myyntisaatavat tulee kirjata kuluksi, luottotappioksi, vaikka perintä jatkuukin. Tuoreempiakin myyntisaamisia tulee kirjata luottotappioksi, jos niiden saaminen on epävarmaa. Yritysten luottotappioilla on vaarana kasvaa taloudellisesti vaikeina aikoina, olivatpa asiakkaat sitten yrityksiä tai kuluttajia.

Maksamattomat työntekijöiden palkka- ja lomapalkkavelat tulee kirjata sosiaalikuluineen kuluksi ja velaksi tilinpäätökseen. Sama sääntö pätee bonus- ja tulospalkkioihin. Yrittäjän oman palkkavelan kanssa tulee käyttää harkintaa. Palkalle on aina oltava peruste. Yhtiölle velaksi kirjatun yrittäjän palkan tulisi tulla yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa verotettavaksi samana verovuonna kuin se yhtiön verotuksessa vähennetään. Jos tilikausi päättyy joulukuussa, tulisi palkka kirjata joulukuun palkkana myös tulorekisteriin. Kilometrikorvauksien ja päivärahojen suhteen on myös tarpeen muistaa tehdä tulorekisteri-ilmoitukset. Näiden verovapaiden kustannusten korvausten kanssa on erityisen tärkeää, että listausten muoto- ja sisältövaatimukset täyttyvät ja erittelyt on säilytettävä.

Jos yrityksen omistuksessa on käyttöomaisuutta; rakennuksia, koneita ja kalustoa, toimitilan remonttikuluja, voidaan poistojen avulla muotoilla tulosta melko helposti. Poistot tarkoittavat, että tehdyistä investoinneista tehdään vähennys kuluman mukaan. Usein kirjanpidossa käytetään verottajan sallimia enimmäispoistoprosentteja. Yrityksellä voi olla myös näistä poikkeava poistosuunnitelma, ja poistoja voidaan kirjanpidossa tehdä myös pienempinä. Poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Verotuksessa ja kirjanpidossa on mahdollista tehdä koneiden ja laitteiden korotetut poistot vuosina 2020-2023. Korotetun poiston tekeminen edellyttää, että korotetun poiston kohteena oleva kone tai laite on verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä, ja kuuluu EVL 30 §:n tai MVL 8 §:n soveltamisalaan. Lisäksi koneen tai laitteen pitää olla verovelvollisen uutena hankkima ja lain voimassaoloaikana käyttöönotettu.

Sijoitusrahastot, osakkeet ja muut arvopaperit arvostetaan kirjanpidossa tilinpäätöshetkellä yleensä hankintamenoonsa tai tilinpäätöspäivän tätä alempaan markkina-arvoon. Kirjanpidossa tehtävä arvonalentuminen ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen ellei se ole lopullinen. Väliaikainen arvonalennus kumotaan arvon palautuessa, tämä vastaavasti ei myös vaikuta verotukseen.

On myös muita tuloksentasauskeinoja, mm. toimintavaraus toiminimiyrittäjille ja henkilöyhtiöille. Toimintavaraus on vapaaehtoinen varaus, jonka avulla liikkeen tai ammatinharjoittaja voi siirtää verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa verotettavaksi myöhempinä vuosina. Toimintavaraus on vähennys, joka joskus tulevaisuudessa on tuloutettava. Vähennys on suuruudeltaan maksimissaan 30%:a edellisen 12 kk:n ennakonpidätyksen alaisista maksetuista palkoista. Toimintavaraus mahdollistaa tuloksien tasaamisen vuosien saatossa yhtiöillä, joiden tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa ja pääosin ansiotulona.

Vastaavanlainen tasauskeino on jälleenhankintavaraus, jota mikä tahansa yhtiömuoto voi hyödyntää. Jos yritys saa pysyvien vastaavien hyödykkeen tuhoutuessa vakuutuskorvausta, siitä voidaan tulouttamisen sijasta muodostaa vapaaehtoinen varaus eli niin kutsuttu jälleenhankintavaraus. Vastaava varauksentekomahdollisuus koskee myös toimitilan myynnistä saatua myyntivoittoa. Varauksen myötä korvaus, joka käytetään tuhoutuneen tai myydyn omaisuuden tilalle hankittavan hyödykkeen ostoon, ei lisää kirjanpidollista tai verotuksellista tulosta eikä tilikaudelta maksettavia veroja. Kirjanpidossa varauksia tehdään lähtökohtaisesti oikean ja riittävän kuvan antamiseksi eikä varauksia ole mahdollista tehdä pelkästään tuloksen muokkaamiseksi. Verotuksessa yritysten on kuitenkin mahdollista tehdä varauksia, joilla ne voivat pienentää verotettavaa tuloaan.

Joissakin tilanteissa on syytä miettiä tilikauden muuttamista pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Tilikauden pidentäminen voi helpottaa, jos on tulossa heikko tulos ja lähitulevaisuus näyttää paremmalta. Tilikauden muuttamisesta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin ja verohallintoon 2 kuukautta ennen kuin nykyinen tilikausi päättyy. On hyvä huomata, että poistot saadaan tehdä vain kerran verovuodessa eli pidentäminen ei yleensä auta hyvään tulokseen, tällöin saattaa jäädä yhden vuoden poistot välistä.

Konserniavustuslaki mahdollistaa konsernissa toimivien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien välisen tulojen tasaamisen tietyin edellytyksin. Konserniavustuksella voidaan pienentää konserniavustusta antavan voitollisen yhteisön verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa. Vastaavasti saatu konserniavustus kasvattaa konserniavustusta saavan yhteisön elinkeinotoiminnan tuloa tai pienentää mahdollista elinkeinotoiminnan tappiota. Eli avustusta saavan yrityksen tulos kasvaa ja avustusta antavan pienenee.

Artikkelin kirjoittaja:

Miia Hietanen

toimitusjohtaja, KLT, BA

Satakunnan Yritystili Oy

***

Kiinnostuitko palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Henkilöstön muistaminen jouluna – Millaisen lahjan yritys voi antaa verovapaasti

Tue, 13 Dec 2022 11:52:25 GMT

Joulu lähestyy kovaa vauhtia, ja monet työnantajat haluaisivat muistaa työntekijöitään joulun aikaan jollakin lahjalla. Työntekijöille voi hyvinkin antaa lahjoja, sekä joulun aikaan että toki muutoinkin, mutta on silti muutamia asioita, mitä työnantajan täytyy lahjaostoksilla pitää mielessä, jotta voi muistaa henkilöstöä verovapaasti.

Ensinnäkin, jotta joululahjat voivat olla työntekijöille verovapaita, pitää työnantajan noudattaa kollektiivisuutta, eli lahjojen antamisen pitää koskea koko henkilökuntaa ja kaikille työntekijöille on annettava samanlainen lahja. Lahjan pitää olla myös työnantajan valitsema, mutta toisaalta työntekijä voi myös itse valita useamman samanarvoisen työnantajan osoittaman vaihtoehdon joukosta haluamansa.

Verovapauden edellytyksenä on myös, että lahja on arvoltaan vähäinen; vähäisen arvon rajana pidetään 100 euroa. Tärkeää on myös huomata, että jos työntekijöille annetaan vuoden aikana muitakin muistamisia, saavat nämä yhteensä olla arvoltaan tuon 100 euroa. Tähän ei kuitenkaan lasketa mukaan työntekijälle merkkipäivän, kuten esimerkiksi 60-vuotissyntymäpäivän, johdosta annettuja merkkipäivälahjoja.

Usein ajatellaan, että lahjakortti on helppo valinta – jokainenhan voi ostaa sillä mitä haluaa tai mitä on tarpeen. Mitä tahansa lahjakorttia ei kuitenkaan voi työntekijöille verovapaasti antaa, kuten esimerkiksi jonkin kauppaketjun yleistä lahjakorttia, vaan se pitää katsoa työntekijän saamaksi palkaksi. Tietyin edellytyksin toki myös lahjakortti voi olla verovapaa; jos kyseessä on tietyn palvelun tai tuotteen ostamista varten tarkasti yksilöity lahjakortti, joka on arvoltaan enintään 100 euroa, on henkilökohtainen ja sitä ei voida muuttaa rahaksi.

Mitkä sitten olisivat verovapaasti annettavissa olevia lahjoja työntekijöille?

Esimerkiksi nämä, kunhan ovat arvoltaan korkeintaan 100 euroa:
– Herkkukori tai muu tavaralahja
– Joulukinkku
– Pääsylippu työnantajan valitsemaan konserttiin tai teatteriesitykseen
– Tietyn ravintolan tai ravintolaketjun lahjakortti, kunhan sillä voi ostaa ruokaa ja juomaa vain ko. ravintolasta tai kyseisen ketjun ravintolasta

Joulurahan tai -bonuksen muodossa annettu lahja, kuten myös yksilöimätön lahjakortti, taas on aina työntekijän palkkaa, josta pidätetään ennakonpidätys ja muut vähennykset, kuten normaalistakin palkasta.

Artikkelin kirjoittaja:

Jenni Polsa

Palkka- ja työsuhdeasiantuntija, PHT

Satakunnan Yritystili Oy

***

Kiinnostuitko palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö.

Sähköinen taloushallinto – Yhdessä uudelle tasolle

Fri, 26 Aug 2022 11:49:38 GMT

Älä tuhlaa enää aikaasi paperilaskujen pyörittelyyn, vaan ota käyttöön sähköinen taloushallinto ja keskity olennaiseen: yrittämiseen! Jo noin puolet asiakkaistamme käyttää Procountor Taloushallinto -ohjelmistoa.

Haluatko nostaa yrityksesi taloudenhallinnan uudelle tasolle? Tehdä liiketoiminnan tärkeät päätökset reaaliaikaisten talouslukujen avulla ja saada kattavat raportit ja ammattilaisten vinkit niiden tulkintaan? Säästää aikaasi ja tehostaa toimintaasi taloudenhallinnan saralla? Nyt siihen on loistava tilaisuus – ota käyttöösi sähköinen taloushallinto!

Me Satakunnan Yritystilissä olemme yrittäjän kumppani, jolle tärkeintä on asiakasyritysten menestyminen. Kun asiakkaamme menestyy, me iloitsemme. Olemme kumppani, joka tuntee asiakasyrityksensä toimialan, neuvoo ja sparraa. Tämä onnistuu sitoutuneen henkilöstömme ja laadukkaiden työvälineiden ansiosta.

Auttaaksemme asiakkaitamme menestymään, tarjoamme reaaliaikaisempaa taloushallinnon palvelua Procountor Taloushallinto -ohjelmistolla, joka on tilitoimiston ja yrityksen helppo, yhteiskäyttöinen järjestelmä.

Yrittäjänä näet Procountorista liiketoimintasi kokonaisuuden nopeasti yhdellä silmäyksellä, kun mm. ostolaskut, myyntilaskut, palkat ja kirjanpito ovat samassa, yhteiskäyttöisessä järjestelmässä. Procountor sähköinen taloushallinto toimii pilvipalveluna, joten se on käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Pääset myös eroon kuittirumbasta. Kuvaat kuitit helposti Mini-applikaatiolla, ja ne siirtyvät suoraan Procountoriin.

Procountor Taloushallinto –ohjelmisto mahdollistaa:

• Kaikki sähköiset yhteydet yhdessä käyttöliittymässä
• Ostolaskut, myyntilaskut, palkat, kirjanpito ym. samassa järjestelmässä
• Ohjelmisto toimii pilvipalveluna nettiselaimessa, osa toiminnoista lisäksi mobiilissa
• Joustava hinnoittelu käytön mukaan
• Reaaliaikainen taloustieto ja raportit
• Yhteinen ohjelmisto tilitoimiston kanssa
• Paperisia tositteita ei tarvitse toimittaa kirjanpitäjälle
• Sähköinen arkistointi ja viranomaisraportointi
• Rajaton määrä käyttäjätunnuksia ilman lisämaksuja
• Maksuton asiakaspalvelu, ohjekirja ja ohjevideot

Lue lisää sähköisestä taloushallinto-ohjelmistosta Procountorin esittely-sivulta .

Siirtyminen sähköiseen Procountor-ohjelmistoon on helppoa, ja tuemme kaikkia asiakkaitamme muutoksessa.

Kiinnostuitko?
Ohjelmisto- ja kirjanpitotarjouksen laskemista varten, ota yhteyttä joko yhteydenottolomakkeemme kautta
tai suoraan toimitusjohtajaamme Miia Hietaseen:
miia.hietanen ( a t) satakunnanyritystili.fi

***

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö .

Vapautta taloushallinnon rutiinien hoitoon?

Wed, 25 Aug 2021 11:47:18 GMT

Haluatko sinäkin vapautta taloushallinnon rutiinien hoitoon? Siirrä yrityksesi taloushallinto kerralla sähköiseen aikaan.

Ota yhteyttä, sovitaan Procountor esittely.

Aurinkoisia ja huolettomia syyspäiviä toivottaen Satakunnan Yritystili Oy

Tulorekisteri muuttaa palkanlaskentaa

Tue, 13 Nov 2018 11:46:04 GMT

Tammikuusta lähtien henkilöiden palkat, ansiotulot sekä matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava viipymättä ja yksityiskohtaisesti tulorekisteriin, jotta lain tuomat velvoitteet voidaan täyttää.

Mikä muuttuu:

Maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot on pakko ilmoittaa tulorekisteriin tammikuusta lähtien, viimeistään viisi päivää maksupäivän jälkeen.
Tulonsaajien perustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin entistä tarkemmin, jotta tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä tarvitsemansa tiedot.
Luontoisedut on ilmoitettava siltä ajalta, kun ne ovat henkilön käytettävissä. Jos esimerkiksi autoetu muuttuu, on tiedot ilmoitettava palkanlaskentaan heti muutospäivästä alkaen.
Myös kaikki maksetut palkkaennakot, matkalaskut sekä laskutetut työkorvaukset (jos saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä) on ilmoitettava tulorekisteriin heti maksupäivän jälkeen. Palkkaennakoista on perittävä ennakonpidätys ja muut työntekijämaksut.

Mietitkö tilitoimiston vaihtoa?

Tue, 28 Aug 2018 11:43:42 GMT

Moni yrittäjä kokee tilitoimiston vaihtamisen hankalaksi ja pitkittää päätöksentekoa. Kiireen keskellä usein tuntuu, ettei aikaa ja energiaa riitä mihinkään ylimääräiseen.

Jos et ole tyytyväinen nykyiseen tilitoimistoosi, kannattaa nyt tarttua tuumasta toimeen. Vaihto on nimittäin helpompaa kuin uskotkaan. Ensimmäinen askeleesi on miettiä, millainen palvelu vastaa yrityksesi tämän hetken ja tulevaisuuden kasvutarpeita.

Haluatko tilitoimistoltasi lähinnä tositteiden kirjausta vai syvempää apua yrityksesi talouden johtamiseen?

Säästä aikaa

Jos tuskailet kuittien kanssa ja joudut arvailemaan yrityksesi kassatilannetta, kannattaa sinun viedä taloushallintosi kerralla digiaikaan.

Sähköisessä taloushallinnossa näet yrityksesi talousluvut helposti kännykästäsi missä ja milloin vain. Ajankohtainen taloustieto tehostaa firmasi toimintaa. Johdat yritystäsi oikeilla luvuilla etkä joudu arvailemaan ja tekemään päätöksiä perässä laahaavilla tiedoilla.

Säästät myös omaa ja työntekijöidesi aikaa.

Sähköinen taloushallinto ei ole isojen firmojen yksinoikeus, vaan siitä hyötyvät myös yksinyrittäjät ja pienet start up -yrityksetkin. Myös säätiöt ja yhdistykset hyötyvät sähköisestä taloudenhoidosta.

Kauttamme voit aloittaa sähköinen taloushallinnon Finagon Procountor- tai Tikon-ohjelmistolla. Rutiinit hoituvat ajasta ja paikasta riippumatta, kun sekä yritys että kirjanpitäjät pääsevät samoihin tietoihin.

Näin vaihdat taloushallinnon kumppania

Tarkista, kuinka pitkä irtisanomisaika sinulla on vanhan tilitoimistosi kanssa.
Pyydä tarjous sähköisestä taloushallinnosta. Hintaan vaikuttaa myyntilaskujen, ostolaskujen ja palkkatapahtumien määrä kuukaudessa.
Kun olet tehnyt päätöksen, uusi kumppanisi alkaa edistää asioita puolestasi.
Irtisano nykyinen sopimus ja anna vanhalle tilitoimistollesi alustava arvio siirron aikataulusta. Se voi tapahtua parissa kuukaudessa tai vaikkapa vuodenvaihteessa.
Ensimmäiseksi uusi tilitoimistosi sopii kanssasi starttikokouksen, jossa käytte parissa tunnissa läpi kaikki käytännön siirtoon liittyvät asiat.
Tämän jälkeen annat uudelle tilitoimistollesi valtuudet hoitaa kirjanpidon siirron nykyiseltä kumppaniltasi ja tehdä viranomaisilmoitukset.
Sinun ei tarvitse stressata vanhoista kirjanpitoaineistoistasi. Uusi tilitoimisto hoitaa kirjanpidon siirron uuteen järjestelmään myös keskellä vuotta.
Sinun tehtäväksesi jää informoida alihankkijoitasi laskutusosoitteen muutoksesta. Kannattaa tehdä lista yhteistyökumppaneistasi vaikkapa käymällä läpi laskut viimeisen puolen vuoden ajalta.
Parhaimmillaan tilitoimisto on yrityksesi tuki ja keskustelukumppani kaikissa talousasioissa. Asiantunteva tilitoimisto auttaa sinua liiketoimintasi kehittämisessä. Hyvässä tilitoimistossa paiskitaan töitä sinua varten.

EU:n tietosuoja-asetus – huomioitavaa pähkinänkuoressa

Fri, 25 May 2018 11:40:43 GMT

25.5.2018 voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus tuo lähes jokaiselle yrittäjälle uusia velvoitteita. Yrityksillä on rekistereissään asiakkaidensa, työntekijöidensä tai yhteistyökumppaneidensa henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista.

Yrityksissä täytyy olla rekisteriseloste yleisesti saatavilla. Rekisterinpitäjän on laadittava jokaisesta henkilörekisteristä (esim. asiakasrekisteri, henkilöstöhallinnon rekisteri) rekisteriseloste.

Tietosuojaseloste on laajennettu rekisteriseloste, jossa lisäksi informoidaan rekisteröidyn oikeuksista. Tämä koskee lähinnä yrityksiä, jotka harjoittavat suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta.

Tietoturva-asetuksen perusteet:

yrityksessä käsitellään vain sellaisia tietoja, jotka on lainmukaisesti hankittu
tietoja säilytetään vain sen tietyn ajan, joka on tarpeen
suojellaan tietoa lainvastaiselta käytöltä; ne henkilöt, keiden tehtäviin kuuluu käsitellä tiettyä tietoa, tekevät näin, eivätkä muut henkilöt.

Tietosuoja-asetus velvoittaa muun muassa yrityksen tekemään omaan käyttöön selosteen henkilötietojen käsittelytoimista, silloin jos henkilötietoja käsitellään useammin kuin satunnaisesti. Viranomainen voi pyytää sitä tarvittaessa.

Tarkentavia tietoja ja mallilomakkeita rekisteriselosteeksi ja tietosuojaselosteeksi löydät oheisen linkin takaa:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html

Toukokuusta alkaen tulee olla tehtynä rekisteriselosteet henkilöstöhallinon rekisteristä (oma henkilökunta), asiakasrekisteristä ja muista mahdollisista henkilötietoja sisältävistä rekistereistä.

Mikäli tunnet rekisteriotteiden täyttämisen haastavaksi, ota yhteyttä.
Palvelumme kattavat myös rekisteriselosteiden laatimisen.

Miia Hietanen, toimitusjohtaja, KLT, BA
miia.hietanen@satakunnanyritystili.fi / puh. 050 312 9306

Osaava ja ohjeistava tilitoimisto – Tilitoimiston rutiinipalvelut

Tue, 20 Mar 2018 11:38:00 GMT

Millaisia tehtäviä tilitoimisto hoitaa puolestasi ja miten se raportoi tilanteestasi? Kun olet ulkoistamassa kirjanpidon tehtäviä, sovi tilitoimistosi kanssa kuukausittaisista ja vuosittaisista rutiineista. Palvelukarttasi voisi näyttää esimerkiksi tältä:

KUUKAUSITTAIN

Kuukausitilinpäätös ja analyysi
Seuraavan kuun 20.päivä
Huomiot poikkeamista ja suositukset toimenpiteistä

Arvonlisävero
Kuun 12. päivä ALV-tilitykset ja raportointi verotilille

Palkat
Palkat maksetaan kuun 15. ja 30.päivä
Työnantajatilitykset ja raportointi verotilille

NELJÄNNESVUOSITTAIN / PUOLIVUOSITTAIN

Katsaus toteumasta
Miten tuotot ja kulut toteutuvat? Miten tulevat kuukaudet tulevat toteutumaan?

Ennakkoverojen tsekkaus
Ovatko ennakkoverosi toteutuvan tuloksen mukaiset? Ennakkoverojen ja tuloksen seuraamisella vältytään suurilta jälkiveroilta ja toisaalta ei makseta turhaan rahavaroja verottajalle.

VUOSITTAIN

Tilinpäätös
Tilinpäätösneuvottelu ja katsaus alkavaan tilikauteen
(hallinto, osingonjakoehdotus, osakastapahtumat, lainat, vakuudet ja vakuutukset, jaksotukset jne.)
Tasekirjan allekirjoitus
Toimeksiantosopimuksen päivitys vastaamaan palvelujen tarvetta

Tuloveroilmoitus
Määräaikaan mennessä

Palkanmaksu
Vuosi-ilmoitukset tammikuun loppuun mennessä

Yhtiökokous
Yhtiökokouspöytäkirja

LEI-tunnus

Thu, 07 Dec 2017 11:34:41 GMT

Kaikkien Y-tunnuksellisten yritysten on hankittava LEI-tunnus (Legal Entity Identifier), jotta ne voivat tehdä toimeksiantoja julkisen kaupankäynnin kohteina olevista rahoitusvälineistä. Tunnusta tarvitaan esimerkiksi pörssinoteerattujen osakkeiden osto- ja myyntitoimeksiantoja varten. LEI-tunnuksia myöntää Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus.

Pelkkä osakkeiden omistus ja hallinta ei vaadi LEI-tunnuksen hankkimista, mutta jo yksi myynti- tai ostotoimeksianto aiheuttaa tunnuksen hakemisen.

Olemme sinuun asiakkaanamme yhteydessä ja tulemme tarvittaessa huolehtimaan LEI-tunnukset kuntoon.