Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut – Mitä työnantajan tulisi huomioida?

Vuosilomien antaminen ja loma-aikataulut tulevat etenkin kesälomakauden kynnyksellä ajankohtaisiksi aiheiksi työnantajayrityksissä. Mitä kaikkea työnantajan tulisi huomioida näihin liittyen?

Työnantajan on hyvä tiedustella työntekijöiltään jo hyvissä ajoin, milloin he suunnittelevat pitävänsä lomansa. Tämä auttaa varmistamaan, että työntekijöiden lomat eivät mene päällekkäin ja että yrityksen arkea voidaan järjestää niin, että loman aikaiset tehtävät saadaan hoidettua. Vuosiloman antamiseen liittyy työnantajalle monia vuosilomalain mukaisia velvoitteita, jotka tulisi huomioida lomien ajankohtien suunnittelussa.

Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä työntekijöiden vuosilomien ajankohdasta. Työntekijää tulee kuitenkin kuulla ennen loman määräämistä, joten työntekijöiltä on hyvä tiedustella toiveita loman ajankohdalle hyvissä ajoin ennen lomakauden alkamista. Jos yrityksen toimintaa ei keskeytetä kesälomien ajaksi, tulee työnantajan huolehtia, ettei lomalla ole liian montaa työntekijää samanaikaisesti, jolloin yrityksen toiminta pysyy käynnissä ja lomanaikaiset työtehtävät tulevat hoidetuksi.

Kesäloman ajankohta tulee ilmoittaa työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä aikataulu ei ole mahdollinen, niin loman ajankohta tulee saattaa työntekijän tietoon kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vuosilomaa ei voi ilman työntekijän suostumusta määrätä alkavaksi vapaapäivänä. Vuosilomaa ei myöskään voi määrä raskaus- tai vanhempainvapaan ensimmäisen 105 päivän ajalle, muutoin vuosiloman voi määrätä myös vanhempainvapaan ajalle.

Lomien suunnittelussa on tärkeää huomioida myös se, että työntekijän vuosilomasta 24 arkipäivää (eli kesäloman osuus) on ensisijaisesti sijoitettava lomakaudelle, eli aikavälille 2.5.–30.9.

Kesäloma tulisi myös ensisijaisesti antaa työntekijälle yhdenjaksoisena. Vuosilomalain mukaan tästä voidaan kuitenkin poiketa, työntekijän kanssa nimenomaisesti sopimalla, seuraavasti:

• 12 päivää ylittävä osa kesälomasta voidaan jakaa osiin, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.
• Samoin työntekijän kanssa saa sopia, että 12 päivää ylittävä loman osa pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa.
• Jos kausiluonteisessa työssä loman antaminen lomakaudella aiheuttaa vaikeuksia toiminnalle, voidaan kesäloma antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, eli ajanjaksolla 1.10.–31.12.
• Loma voidaan sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Eli esimerkiksi kesälomaa pitäisi pitää kesällä 2023, voidaan sopia, että pidetään ajalla 1.1.2023-2.5.2024.
• Lisäksi voidaan sopia 12 päivää ylittävän loman osan pitämisestä vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli esimerkiksi työntekijä pitää kesällä 2023 12 päivää lomaa. Loput 18 päivää voidaan sopia pidettävän 30.9.2024 mennessä.

Käytännössä siis vähintään 12 päivää, eli kaksi viikkoa, tulisi aina pitää ja antaa vuosilomaa yhtäjaksoisesti.

 

 

Artikkelin kirjoittaja:
Jenni Polsa
Palkka-asiantuntija, PHT
Satakunnan Yritystili Oy

 

Lue myös muut vuosiloma-asioihin liittyvät artikkelimme:

>Vuosilomat ja sairastuminen – Milloin vuosilomia voidaan siirtää?

>Työnantajan muistilista lomakauteen | Käytännön asiat

 

***

Satakunnan Yritystili Oy on Satakunnan alueella toimiva auktorisoitu tilitoimisto, jonka omistaa Satakunnan Yrittäjät ry. Satakunnan Yritystili Oy palvelee asiakkaitaan kaikissa taloushallintoon liittyvissä kysymyksissä.

Etkö ole vielä asiakkaamme, mutta kiinnostuit palveluistamme?
Ota yhteyttä tai jätä tarjouspyyntö.